Mikaelinseurakunnan ymppäkerho eli ympäristöasioista kiinnostuneiden seurakuntalaisten ryhmä kutsui kaupunkilaisia hautausmaakierrokselle tutustumaan Turun kauneimpaan puistoon.

Almanakat alkoivat yleistyä Suomessa 1700-luvun mittaan. Meille ne kertovat paljon oman aikansa yhteiskunnasta sekä esimerkiksi nimien kehityksestä.

– Hei kato, tässä ovessa on kultainen kahva, nelivuotias toteaa ja silittää ihaillen Mikaelinkirkon pääoven isoa kahvaa. Painava ovi avautuu juuri ja juuri, kun pieni poika pinnistää voimansa äärimmilleen.

Pietarin polulla pyhiinvaeltaja kohtaa menneisyyden 400-luvulta nykypäivään asti.

Huhtikuussa Mikaelinkirkossa on tarjolla harvinaista herkkua, kun tanssija ja koreografi Tiina Lindfors, Heini Kärkkäinen (piano), Joona Pulkkinen (sello) sekä valosuunnittelija Mari Agge tuovat sinne teoksen ”Väreily”. Aiemmin se on nähty Tampereen Tuomiokirkossa.

Tuomiokirkossa kuullaan maaliskuussa musiikkia Jukka Perkon ja Virtuosi di Kuhmon 20 vuotta sitten levyttämältä suosikkialbumilta Kaananmaa.

Suomen kansallismurhaaja elää aina vain, mutta muuttaa muotoaan vuosisatojen kuluessa, kertoo tuore tietokirja.

Henrikinkirkko täyttyy lokakuun alussa viikoksi musiikista, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä Henrikin kamarimusiikkiviikko starttaa sunnuntaina 2.10.

Tuomiokirkossa esitetään pyhäinpäivänä Requiem. Esitykseen on tavistenkin mahdollista päästä laulamaan.

Turussa on kosolti paikkoja, joilla on jonkinlainen kirkollinen historia, vaikka se ei enää välttämättä näy. Tutkija Rauno Lahtinen listasi muutamia lähimatkailijaakin kiinnostavia.

Daniil Kozlov haluaisi, ettei kenenkään runoilijan tarvitsisi kirjoittaa hiljaisuuteen. Hän toivoo, että suomalainen runous löytäisi tiensä yhä useamman ihmisen arkeen.

Kirkkotekstiilien värit sekä alttarin kynttilät kertovat tarinaa arjesta ja juhlasta.

Tämän vuoden alusta alkaen sukuselvityksen on voinut tilata yhdellä kertaa koko Suomesta. Uudistus on ruuhkauttanut järjestelmän, mutta jatkossa työ käy nopeammin.