Harvoin väitöskirjat laittavat kovin ihmeellisellä tavalla asioita uusiksi, mutta Juha Ruohosen viime vuoden lopulla tarkastettu arkeologian väitöskirja on poikkeus. Se käsittelee Ravattulan Ristimäen kaivauksia, joissa löytyi ”Suomen vanhin kirkko”. Kirkko ja 400 hautaa olivat tietenkin itsessään huikea löytö, mutta ehkäpä vielä suurempi juttu on, että löytö osoittaa kristinuskon saapuneen Suomeen selvästi aiemmin kuin perinteisesti on […]

Pyhän Katariinan kirkon holvissa liitelee neljä arvoituksellista olentoa.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman kuuli arkistonauhoilta sukulaistensa joikaamista. Niiden pohjalta hän alkoi tehdä omia joikuja. Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan hänen pohjoissaameksi joikaamansa Hoosianna-hymni.

Janne Saarikivelle kielet ovat avain eri kulttuureihin, ja englannin ylivallasta on viisasta pyristellä eroon.

Jorma Uotinen konsertoi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Tuomiokirkossa. Tällä kertaa ei ole tulta mukana.

Sanotaan, että kuorolaulu tekee laulajista elämäänsä tyytyväisiä ja pitkäikäisiä. Tätä on tutkittu tieteellisestikin, mutta varmaa on ainakin se, että yhdessä laulaminen tuo elämään monia hyviä hetkiä.

Lähihoitaja Otto Paasikivi ammentaa runouteensa muun muassa työstään muistisairaiden parissa.

Sekalainen seurakunta -sarjakuvan luoja Anton Lipasti on tehnyt sarjakuvia pienen ikänsä, mutta elokuvat ovat hänen toinen intohimonsa. Lipastin ohjaama lyhytelokuva voitti viime vuonna Tampereen elokuvafestivaaleilla tuomariston erikoispalkinnon.

Eletään Jumalan vuotta 1404, ja Turun piispana on Reijo Virtanen.

Henrikinkirkon bändiprojekti huipentuu toukokuussa.

Miksi urkuja kutsutaan soitinten kuningattareksi? Miltä kuulostaa Tähtien sota -elokuvien Imperiumin marssi urkupillien soitantana?

Arvostettu valokuvataiteilija toivoo, että kirkko ottaisi enemmän vastuuta ekosysteemistä ja nostaisi luonnonarvot voimakkaammin ihmisen rinnalle, koska luomakunta on kriittisessä tilassa.

Klaus Härö on vakaumuksellinen kristitty, mutta käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja ei toimi minkään sanoman saarnaajana vaan tarinankertojana. Häntä kiinnostaa eläytyä ihmisten kohtaloihin ja vaikeisiin valintoihin.

Historiallinen Turku on täynnä tuttuja paikkoja, jotka on nimetty keskiajan katolisten pyhimysten mukaan. Niiden alkuperä paikantuu muinoin eläneisiin ja pyhimyksiksi korotettuihin ihmisiin.

Hirvensalon Taidekappeli jaksaa ihastuttaa arkkitehtuurillaan.

Turun tuomiokirkossa esitetään loppiaisena italialaisen renessanssimusiikin harvinaisuus. Alessandro Striggion Suuri messu oli kateissa 400 vuotta, minkä jälkeen sitä on esitetty maailmalla vain muutama kerta.

– Olin innostunut viime vuonna, kun aloitin tässä pestissä, ja nyt olen vielä innostuneempi! Pikku hiljaa alan tottua meileihinkin: se on kirjailijalle ihan parasta, että jollain on minulle asiaa! Vilja-Tuulia Huotarinen nauraa.

Mikaelinseurakunnan ymppäkerho eli ympäristöasioista kiinnostuneiden seurakuntalaisten ryhmä kutsui kaupunkilaisia hautausmaakierrokselle tutustumaan Turun kauneimpaan puistoon.

196 vuotta sitten tulimyrsky nieli kitaansa valtaosan keskiaikaista Turkua. Hannu Salmi sukeltaa kirjassaan palon keskelle aikalaisten askelissa. Edelleen häntä pohdituttaa virheellisesti syytetyn piikatytön kohtalo.

Almanakat alkoivat yleistyä Suomessa 1700-luvun mittaan. Meille ne kertovat paljon oman aikansa yhteiskunnasta sekä esimerkiksi nimien kehityksestä.

– Hei kato, tässä ovessa on kultainen kahva, nelivuotias toteaa ja silittää ihaillen Mikaelinkirkon pääoven isoa kahvaa. Painava ovi avautuu juuri ja juuri, kun pieni poika pinnistää voimansa äärimmilleen.

Pietarin polulla pyhiinvaeltaja kohtaa menneisyyden 400-luvulta nykypäivään asti.

Huhtikuussa Mikaelinkirkossa on tarjolla harvinaista herkkua, kun tanssija ja koreografi Tiina Lindfors, Heini Kärkkäinen (piano), Joona Pulkkinen (sello) sekä valosuunnittelija Mari Agge tuovat sinne teoksen ”Väreily”. Aiemmin se on nähty Tampereen Tuomiokirkossa.

Tuomiokirkossa kuullaan maaliskuussa musiikkia Jukka Perkon ja Virtuosi di Kuhmon 20 vuotta sitten levyttämältä suosikkialbumilta Kaananmaa.

Suomen kansallismurhaaja elää aina vain, mutta muuttaa muotoaan vuosisatojen kuluessa, kertoo tuore tietokirja.

Henrikinkirkko täyttyy lokakuun alussa viikoksi musiikista, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä Henrikin kamarimusiikkiviikko starttaa sunnuntaina 2.10.

Tuomiokirkossa esitetään pyhäinpäivänä Requiem. Esitykseen on tavistenkin mahdollista päästä laulamaan.

Turussa on kosolti paikkoja, joilla on jonkinlainen kirkollinen historia, vaikka se ei enää välttämättä näy. Tutkija Rauno Lahtinen listasi muutamia lähimatkailijaakin kiinnostavia.

Daniil Kozlov haluaisi, ettei kenenkään runoilijan tarvitsisi kirjoittaa hiljaisuuteen. Hän toivoo, että suomalainen runous löytäisi tiensä yhä useamman ihmisen arkeen.

Kirkkotekstiilien värit sekä alttarin kynttilät kertovat tarinaa arjesta ja juhlasta.

Tämän vuoden alusta alkaen sukuselvityksen on voinut tilata yhdellä kertaa koko Suomesta. Uudistus on ruuhkauttanut järjestelmän, mutta jatkossa työ käy nopeammin.