Kun kaamos laskeutuu Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin marraskuun lopussa, se tuntuu Anna Näkkäläjärvi-Länsmanista hyvältä.
Adventista aletaan mennä kohti joulua. Se tuo toivon pilkahduksen. Poronhoitajaperheessä syksy on kiireistä aikaa, mutta jouluna kaikki voivat viettää rauhassa aikaa yhdessä.
Näkkäläjärvi-Länsman on lähtöisin Inarista. Viitisentoista vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa perheen Nuorgamiin, joka sijaitsee Tenojoen rannalla Saamenmaassa. Heidän kotinsa on tunturin rinteessä. Olohuoneen ikkunasta näkyy Norjaan.
Joulua edeltävinä neljänä sunnuntaina perheessä on tapana sytyttää adventtikynttilät. Silloin Näkkäläjärvi-Länsman laulaa yhdessä lastensa kanssa pohjoissaameksi Dál cahkkehat mii gintala.
– Nyt sytytämme kynttilän -virressä tulee tosi hyvin kerrottua se, miksi adventtia ja joulua vietetään, hän sanoo.
Anna Näkkäläjärvi-Länsman on muusikko. Poronhoitoon hän osallistuu silloin, kun tarvitaan. Näkkäläjärvi-Länsmanin puolison lisäksi myös hänen isänsä ja veljensä ovat poronhoitajia.
Näkkäläjärvi-Länsman esittää saamelaismusiikkia, ja hänet tunnetaan taiteilijanimellä Ánnámáret. Parhaillaan hän tekee myös tohtoriopintoja Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolla. Hänen tutkimuskohteenaan on joiku eli saamelainen vokaalimusiikkilaji. Pohjoissaameksi joiku on luohti.
Ánnámáret-yhtye julkaisi elokuussa toisen albuminsa Bálvvosbáiki. Levyn nimi tarkoittaa palvontapaikkaa. Yhtye esittää Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin tekemiä joikuja.
– Kokoonpanomme on perustettu viisi vuotta sitten. Viime vuodet olemme olleet hyvin aktiivisia ja keikkailleet myös ulkomailla, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.
Kotimaan Kaustisen ja Haapaveden kansanmusiikkifestivaalien lisäksi Ánnámáret on esiintynyt muun muassa Norjassa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Kanadassa.
– Ánnámáretissa minä joikaan. Pohjalla on vanhojen sukulaisteni joikutyyli, jota olen kuullut arkistoäänitteiltä. Niistä oppineena olen tehnyt omia sävelmiä. Joiuissani sekoittuvat vanha ja uusi.
Monista tähän mennessä tekemistään joiuista Näkkäläjärvi-Länsman sanoo, etteivät ne kerro mistään konkreettisesta. Ne ovat kuvauksia tunnelmista ja visioista. Bálvvosbáiki-albumilla ovat teemoina saamelainen maailmankuva ja siihen kiinteästi liittyvä luontosuhde.
– Luontoa pitää kunnioittaa ja säilyttää se seuraaville sukupolville elinvoimaisena, niin että heilläkin on täällä elinmahdollisuudet.
Näkkäläjärvi-Länsman käyttää esiintyessään gáktia eli saamenpukua. Hänellä on niitä useita.
– Minulla on hienoja pukuja, jotka on tarkoitettu arvokkaisiin juhlatilaisuuksiin, ja sellaisia, jotka sopivat vaikka festareille tai arkikäyttöön.
Ennen saamelaisten vaatetus tehtiin niistä materiaaleista, mitä oli saatavilla, kuten poronnahasta ja villakankaasta.
– Nykyään kankaita voi tilata mistä vain ja käytössä on kaikenlaisia nettikauppoja. Saamenpuku muuttuu muodin mukana. Siihen voi valita sellaisen kankaan, josta itse tykkää.
Kirkoissa joikaaminen oli entisaikaan kielletty. Sitä pidettiin syntinä.
– Joikaamista ei pidetty ihmismäisenä käyttäytymisenä, ja siksi sen sanottiin olevan syntiä. Kun ulkopuoliset ihmiset ovat niin sanoneet, se on jättänyt jälkensä saamelaisyhteisöön.
Nykyään joikaamisesta ajatellaan eri tavalla.
– Kirkko piispaa myöten on sanonut, että joiku kuuluu myös kirkkoon.
– Mutta jollakin tavalla yhteisöömme on osittain yhä juurtunut ajattelutapa, että joikaaminen olisi syntiä. Kestää jonkin aikaa ennen kuin sellainen ajattelu unohtuu.
Näkkäläjärvi-Länsman on laulanut usein Utsjoen kirkossa. Hän on muun muassa opetellut vanhaa saamelaista virsilaulutapaa ja tehnyt kanttori Raimo Paason kanssa virsilevyn, joka äänitettiin Utsjoen kirkossa.
– Saamelaisessa virsilaulussa on kirkas äänenkäyttötapa. Laulaminen on aika hidasta, ja siinä venytellään ja liu’utellaan sävelten välissä. Täällä pohjoisessa virsistä löytyy useita muunnelmia. Niitä on laulettu vähän eri tavalla eri kylissä.
Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan Hoosianna-hymnin sanoihin tehty uusi sävellys, jonka on tehnyt ja esittää pohjoissaameksi Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Kappaleen on sovittanut ja tuottanut Sami Zimmermann. Sen ensiesitys on ensimmäisenä adventtina 1.12. klo 00 Jouluradion pääkanavalla antennitaajuudella 93,8 MHz, kaapelitaajuudella 98,4 MHz (Elisa) tai jouluradio.fi. Video julkaistaan samaan aikaan Jouluradion Youtube-kanavalla.