Altistummeko körttiläisyydelle, kun luemme Seitsemää veljestä, huvitumme Nummisuutareita katsellessa tai liikutumme Tuonen lehto, öinen lehto -laulusta?
– Aleksis Kiven suhdetta uskontoon, erityisesti herännäisyyteen, ei ole kunnolla ymmärretty eikä sen vuoksi osattu tutkia, kirjailija Harri Raitis toteaa.
– Kovin vähän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä oli keskeinen tekijä Aleksis Stenvallin, tulevan Aleksis Kiven, kasvatuksessa.
Aiheeseen paneudutaan Aleksis Kivi ja herännäisyys -seminaarissa, joka avaa uusia näkymiä kansalliskirjailijan elämään ja tuotantoon.
Seminaari pidetään lokakuun puolivälissä Linnasmäen opistossa. Luennoitsijoina ovat Raittiin lisäksi dosentti Sakari Katajamäki professori emerita Irma Sulkunen ja yliopistonlehtori, kirjailija Vesa Haapala. Seminaari on osa Turun Aleksis Kivi -kerhon 80-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Irma Sulkunen kartoittaa uskonnon roolia Aleksis Kiven lapsuusympäristössä Stenvallien kotikirjaston valossa. Kirjat olivat 1800-luvun alussa arvotavaroita. Kirjakaappiin kuuluivat muun muassa Sionin virret, joita pikku Aleksis kuuli laulettavan ja joita hän tavaili itse.
– Arvioin kirjojen kautta herätysliikkeiden merkitystä perhepiirin maailmankuvallisena taustatekijänä, Sulkunen sanoo.
Hän pohtii vuorovaikutusta kirjailijan lapsuuskodin maailmankuvan ja varsinkin Seitsemän veljeksen uskonnollisten aineisten välillä. Huomiota saavat myös naisten ja miesten uskonnollisuuden erot. Ajatellaanpa vaikka Veljesten synkistelevää Simeonia ja herkkää Seunalan Annaa, joka laulaa lapselleen hienosta hietakehdosta.
– Kiven kuvausten taustalla saattavat vaikuttaa sekä yleiset että henkilökohtaiset syyt. Erityisesti lapsuuden traumaattiset kokemukset ovat voineet lyödä leimansa kuvausten sangen tunnepohjaisiin ilmaisuihin, Sulkunen pohtii.
Vesa Haapala vertailee Kiven runojen maailmaa 1800-luvun yleiseen kulttuuri-ilmapiiriin. Keskiössä ovat Kanervala-kokoelman maailmankatsomukselliset näkökulmat ja asenteet. Ne ovat omaperäisiä.
– Kiven runomaailmassa voivat esiintyä hienovaraisesti rinnakkain hyvinkin erilaiset maailmankatsomukset ja pohdinnat. Tämä on melko poikkeuksellista 1800-luvun kirjallisessa kulttuurissa, Vesa Haapala toteaa.
Kristinusko vaikutti voimakkaasti kulttuuriin, niin myös Kiven kokoelmaan. Kirjailija ei kuitenkaan julista.
– Teoksella ei ole kiinnitettyä uskonnollista tai poliittista sanomaa, Haapala tiivistää.
Harri Raitis muistuttaa siitä, miten erilaisessa yhteiskunnassa Kiven aikana elettiin verrattuna nykymaailmaan. Yhtenäiskulttuuri oli vahva.
1860-luvun lopulle saakka Suomessa ei ollut muuta paikallishallintoa kuin seurakunnan hoitama. Kaikki kansalaiset myös kuuluivat luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon.
Yhtenäisyys alkoi kuitenkin rakoilla. Akateeminen väki epäili uskonnollista maailmankuvaa. Hengelliset herätysliikkeet arvostelivat kirkkoa hengettömyydestä. Herännäisyys oli tällainen protestiliike.
– Kivi itse sanoi, että hänen äitinsä oli pietisti eli herännyt. Äiti kasvatti poikansa herännäisyyden hengessä ja toivoi hänestä pappia, Raitis sanoo.
Stenvallien tuvassa pidettiin herännäisseuroja. Itse herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen kävi Nurmijärvellä tammikuussa 1839 ja istui tuvan seuroissa. Siellä lie ollut myös nelivuotias Aleksis.
Kiven kotipitäjän kappalaisena vaikutti herännäispappi J. F. Bergh. Pyhäkoulun isäksikin kutsuttu pappi perusti pyhäkoulun Palojoelle. Aleksis oli varmasti pyhäkoululaisten joukossa.
– Bergh on Seitsemän veljeksen provastin hahmon esikuva, Harri Raitis päättelee.
– Hän otti urakakseen opettaa nurmijärveläiset lukemaan. Myös Kivi valitsi suuren romaaninsa teemaksi lukutaidon ja sen kautta seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi pääsemisen.
Lukemaan oppi myös Veljesten kovapäinen Juhani, joka lopulta painoi päähän patalakin ja pukeutui körttipukuun.
Lisää Aleksis Kivestä
- Aleksis Kivi ja herännäisyys -seminaari 17.-18.10.2025 Linnasmäen opistolla; linnas.fi > koulutukset.
- Aleksis Kivi: kansalliskirjailija, s. 10.10.1834 Nurmijärven Palojoella, k. 31.12.1872 Tuusulassa.
- Herännäisyys eli körttiläisyys: 1700-luvulla kansan parista syntynyt hengellinen ja yhteiskunnallinen liike, nykyisin yksi kirkon viidestä herätysliikkeestä.