Matkaoppaat Airi Forssell ja Elina Maines ovat vetäneet lukemattomia opastettua kierroksia Turun hautausmaalla. Heitä kiehtovat erityisesti hautakivien taakse kätkeytyvät tuhannet tarinat.
– Hautausmaalla lähtee mielikuvitus laukkaamaan: millaiset samana aikakautena eläneiden ihmisten keskinäiset suhteet ovat olleet, Forssell pohtii.
Myös kaupungin monikulttuurisuus näkyy. Vanhan hautausmaan hautojen nimistä on luettavissa, miten Turkuun on tultu ulkomailta kautta aikain. Turun hautausmaa kätkee sisäänsä myös ortodoksien, juutalaisten, katolilaisten ja tataarien hautausmaat.
– Turku on aina ollut tosi monikulttuurinen kaupunki, Maines sanoo.
Kun opaskaksikolta kysyy hautausmaalle haudatuista kiinnostavista henkilöistä, seuraa pitkä mietintätauko – kutkuttavia tarinoita olisi niin paljon!
Littoisten suunnalla lapsuutensa viettänyt Maines tykkää kertoa viisilapsisesta Thiessin perheestä, joka pakeni Venäjän vallankumousta Suomeen. Aikansa hienostoperhe koki täällä kovia. Lopulta rapistuvassa Solgårdin huvilassa Littoisissa asuivat enää kaksoissiskot Nora ja Rina (Eleonor ja Irene), jotka menehtyivät pakkastalvena 1987.
– Kun he kuolivat, talo hävitettiin ja irtaimisto huutokaupattiin. Siitä tuli hirveä haloo, kun Kaarinan kaupunki ei museoinut taloa, Maines sanoo.
Forssell kertoo usein kuolinpesäkamreeri Johan Fredrik Heldtistä. Vuonna 1854 kuollut Heldt oli vanhanpuoleisten tätiensä kasvattama omalaatuinen hyväntekijä, joka elätti itsensä ompelutöillä ja myöhemmin kuolinpesien asioitsijana.
– Hän auttoi turvattomia leskiä huutokauppaamaan miestensä omaisuutta, Forssell kertoo.
Silmäänpistävistä hautamuistomerkeistä hän mainitsee taidegraafikko Manno Kalliomäen ovaalin muotoisen hautakiven, jossa on käytetty 13 erilaista suomalaista kivilajia.
– Muistomerkin kalteva kivipinta heijastaa ympäröivää luontoa.
Maineksen ja Forssellin mukaan kiinnostavimmat löydöt hautausmaalla tekee vaeltelemalla kiireettömästi. Tällä taktiikalla Maines on löytänyt esimerkiksi pikkuruisen hautakiven, jossa lukee vain ”äiti”.
– Se on yksinkertaisuudessaan koskettava.
Ajan kuluminen näkyy hautausmaalla kiehtovasti. Maines kertoo vanhan hautausmaan 1800-luvun lopun lehtielementtejä sisältävästä muistomerkistä, josta haudattujen nimet ovat kuluneet pois.
– Muistomerkin viereen on kasvanut puu, ja muistomerkki on jäänyt osittain puun sisään. Joissain kohdin luonto ottaa hautausmaata valtaansa, vaikka sitä hoidetaankin, Maines sanoo.
Erityisen kiehtovan vierailukohteen hautausmaasta tekee heistä se, että siellä pääsee lähelle tavallista ihmistä. Siellä voi tutkia paikallisten ihmisten ketjua, johon itsekin jossain vaiheessa vääjäämättä liittyy.
Turun hautausmaalle haudattujen merkkihenkilöiden tarinoihin voi uppoutua hautakarttapalvelun avulla. Sieltä löytyy 12 teemareittiä sekä tietoa muun muassa kulttuurissa, politiikassa, urheilussa ja liike-elämässä vaikuttaneista persoonista. Palvelusta voi myös nimellä etsiä kenen tahansa haudan sijainnin Turun hautausmailla vuodesta 1900 lähtien. Lue lisää: hautakartta.fi