Ja jo oli aikakin, sillä tähän asti tuosta yhdestä alueen vanhimmista ja myös komeimmista kirkko/pappilamiljöistä ei ole ollut saatavana yksiin kansiin koottua tietopakettia.
Idean isä on eläkkeellä oleva Maarian pastori Mikko Laurén, joka vuosien varrella usein joutui vastaamaan seurakuntaa ja kirkkoa koskeviin kysymyksiin, ja siksi myös keräsi tietoa sieltä ja täältä. Mutta etenkään uusinta tutkimusta ei ollut koottu oikein mihinkään. Vuonna 2021 sitten lähti liikkeelle aloite uuden kirjan tekemisestä.
Tytti Issakainen oli mukana työryhmässä, joka vastasi kirjan käytännön kokoamisesta. Hän kertoo, että tavoitteena on kertoa seurakunnan historia havainnollisesti ja konkreettisesti kirkon, pappilan ja kirkkoherrojen kautta.
– Halusimme elävää historiaa. Kirjoittajiksi olemmekin saaneet hyvin monipuolisen kattauksen eri asiantuntijoita niin arkeologiasta, kirkkohistoriasta, taide- ja kulttuurihistoriasta kuin vaikka kasvitieteestä.
Esimerkiksi itse kirkkorakennuksen historia menee paljon kauemmas kuin nykyinen kirkko. Muutama vuosi sitten tehtiin kiinnostava löytö kaapelin kaivamisen yhteydessä: löydettiin vanhoja hautoja, jotka ovat todennäköisesti 1100-luvulta. Nykykirkon paikalla onkin luultavasti ollut yksi tai ehkä jopa muutama aiempi puukirkko.
Myös kirkon esineistö saa kiinnostavaa taustoitusta: kuka arvaisi, että nykyään kirkon käytävän yläpuolella oleva suuri Triumfi-krusifiksi oli jossain vaiheessa varastoituna kellotapulin halkokellariin!
Maarian kirkko ja pappila. Docendo 2025. Ilmestyy kesäkuun lopulla.
Maariassa on myös ollut kirkkoherroina melkoinen määrä kuuluisuuksia: Agricola, Jaakko Finno, Rothovius ja tietenkin Kalm, joka viljeli hyötypuutarhaansa pappilan pihalla. Agricolasta tosin on vähän ristiriitaista tietoa, oliko hän varsinaisesti kirkkoherra, mutta jonkinlaista tuloa hän sieltä joka tapauksessa sai.
Issakainen itse kirjoittaa vähän myöhempien aikojen kirkkoherroista. Esimerkiksi Ivar Tallgren on kiinnostava Raunistulan vaiheiden kannalta.
– Tallgren jäi historiaan valtiopäivämiehenä ja tarmokkaana köyhien puolestapuhujana. Hän muun muassa vaikutti paljon Raunistulan rauhoittamiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Raunistulassa kun oli monenlaisia sosiaalisia ongelmia ja elämä levotonta, Issakainen sanoo.