Hirvensalon Taidekappeli, tai koko nimeltään Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli, tuli juuri täysi-ikäiseksi, sillä se vihittiin käyttöön vuonna 2005. Tämä Matti Sanaksenahon suunnittelema kappeli on nimensä mukaisesti paitsi kirkko myös galleria. Niin ikään se on arkkitehtuuritaideteos itsessään: joka kerta kun astuu sen ovista sisään, tulee vau-olo.
Taidekappelin toiminnanjohtaja Aira Kuvaja kertoo, että arkkitehti nimesi työnsä Ikhthykseksi, eli kalaksi.
– Se oli ensimmäinen kristittyjen symboli silloin, kun kirkko oli vielä yksi ja jakamaton. Rakennus myös muistuttaa muodoltaan kalaa ja väkisin sen sisällä tulee mieleen tarina Joonasta valaan vatsassa.
Kala ei ole sattumalta valikoitunut symboli, sillä kyse on nimenomaan ekumeenisesta taidekappelista. Aira Kuvaja kertoo, että ekumenia tarkoittaa kristittyjen välistä yhteyttä. Nykyäänhän se helposti assosioituu eri uskontojen väliseksi yhteistyöksi. Ja sekin on tietysti tärkeää, mutta Taidekappeli on kristillinen paikka.
Kalan lisäksi rakennus muistuttaa myös ylösalaisin käännettyä venettä, ja vene tai laiva taas on ekumenian tunnus.
Taidekappelin korkean katon alle mahtuvat niin taide kuin uskonto, sanoo kappelin toiminnanjohtaja Aira Kuvaja.
Taidekappelin taustalla on nyt jo edesmennyt taiteilija ja rovasti Hannu Konola, joka oli alun perin Savosta, mutta asui suurimman osan elämästään Turussa ja nimenomaan Hirvensalossa.
– Hänellä oli jo 1960-luvulla unelma taidekappelista, siis kirkosta, jossa taide olisi läsnä ja toisi ihmisille iloa. Konola oli hyvin karismaattinen ihminen ja alkoi ajaa tätä asiaa toden teolla 90-luvulla. Perustettiin kannatusyhdistys – silloinen maaherra Pirkko Työläjärvi oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.
Paikka kappelille löytyi Hirvensalosta, tontti oli Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen – edelleen kappelin vieressä on Karina-koti sekä toimintakeskus Meri-Karina.
Sen jälkeen piti järjestää suunnittelukisa.
– Se ei ollut ihan halpaa, koska mukaan pyydettiin hyvin nimekkäitä arkkitehteja. Konola keräsi rahaa kokoamalla ja myymällä taiteilijoiden grafiikkasalkkuja. Yhden sai tuhannella eurolla, sata niitä myytiin, Kuvaja kertoo.
Vähän viime tingassa mukaan pyydettiin konkareiden seuraan kisaamaan Matti Sanaksenaho, joka oli silloin vasta 29-vuotias. Hänen ehdotuksensa voitti ylivoimaisesti, eikä ihme. Edelleen Taidekappelia tullaan ihailemaan joka puolelta maailmaa. Itse rakennus saatiin pystyyn pääosin lahjoitusvaroin.
Konola itse siirtyi vanhetessaan yhä enemmän papin hommista taiteen puolelle. Hän paitsi maalasi, teki lasitaidetta, jota on nähtävissä myös Taidekappelissa. Lasitaiteeseen liittyi myös Konolan arkkitehdeille antamat kaksi ehtoa.
– Ensinnäkin suunnitelmissa piti huomioida, millä tavoin lasitaide näkyisi kappelissa. Toiseksi rakennuksesta pitää tulla niin upea, että piru pyörtyy kynnyksellä, Kuvaja kertoo.
Konola ryhtyi itse suunnittelemaan lasireliefejä kappeliin. Ne olivat alkuun hyvin värikkäitä, kuten hänen maalauksensakin. Elettiin 1990-luvun lamanjälkeisiä vuosia, eikä päästy rakentamaan, joten Konolakin hautasi suunnitelmansa. Kun hän sitten aina välillä kaivoi ne esiin, hän poisti niistä joka kerta värejä. Lopulta väriä ei ollut jäljellä ollenkaan: alttari-ikkunat ovat ikään kuin jäätä muistuttavaa taidelasia, jossa on erilaisia kuvioita ja tekstiä.
Taidetta toki on kappelissa muuallakin kuin ikkunassa: kuukausittain vaihtuu taidenäyttely, minkä lisäksi kappelissa järjestetään paljon konsertteja – akustiikka on erinomainen.
Taiteen lisäksi paikka toimii siis myös kirkkona.
– Meillä on iltahartaus torstai-iltaisin, sen pitää yleensä joku Martinseurakunnan papeista, sillä olemme heidän alueellaan, vaikka emme seurakuntayhtymään kuulukaan. Tämä on myös hyvin suosittu vihkikirkko, ja tietenkin täällä järjestetään myös kasteita ja siunauksia. Mutta tämä on kirkko, joten järjestettävät toimitukset ovat aina kristillisiä. Ensi kesäksikin vielä löytyy vihkiaikoja, ja meiltä saa myös varata pitkälle eteenpäin: jo nyt on varattu vihkiaikoja vuodelta 2026, Kuvaja kertoo.
Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli, Seiskarinkatu 35. Sisäänpääsy 5 euroa.