Turun ja Kaarinan seurakunnat ovat olleet alusta saakka mukana mediatuotantoja tukevassa Kirkon mediasäätiön toiminnassa. Mediasäätiö viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan.
Tukihakemusten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kasvu kertoo paitsi yhteiskunnan talouskurimuksesta, myös siitä, että mediakulttuurin tekijät tuntevat tämän kirkon tukimuodon.
Viime kevään hakemusten yleisiä teemoja olivat perhesuhteet, lapset ja nuoret, hengellisyys ja henkisyys, sairastuminen ja kuolema, sota, menneisyyden käsittely ja eksistentiaalinen pohdinta.
Kirkon mediasäätiön perustivat vuonna 2005 evankelis-luterilaisen kirkon 24 seurakuntayhtymää ja seurakuntaa sekä kirkkohallitus. Kirkon verovaroja ohjataan näin myös lasten ja nuorten mediakasvatukseen, onhan osa tuen saajista lasten ja nuorten elokuvien ja ohjelmien tekijöitä.
Säätiö tukee ja edistää uskontoa ja katsomuksia käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja edistämistä valtakunnallisissa medioissa. Ohjelmilla tarkoitetaan eri medioihin tarkoitettuja mediatuotteita. Säätiön toimintaa ohjaavat arvot nousevat evankelis-luterilaisen kirkon arvoperustasta.
Tukea voi hakea tuotannon eri vaiheisiin: käsikirjoitukseen, ennakkovalmisteluun ja tuotantotukeen. Hakukierros on keväisin ja syksyisin. Syksyn hakukierros päättyi 3. lokakuuta ja tukihakemusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Mediatuotteiden ja hankkeiden tulee olla suunnattu valtakunnalliseen jakeluun. Valinnassa huomioidaan myös Suomen eri kieliryhmät.
Kevään hakukierroksella mediasäätiö sai 118 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 763 470 euroa. Säätiö päätti tukea 24 hanketta yhteensä 101 500 eurolla. Vuosittain tukea voidaan myöntää noin 200 000 euron verran.
Säätiön hallituksen jäseninä on sekä elokuva-alan asiantuntijoita että seurakuntien edustajia. Hallituksen puheenjohtajana toimii kirkon viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura ja asiainhoitajana viestintäasiantuntija Anna Patronen. Kukin hallituksen jäsen pisteyttää hakemukset ja sitten ne käsitellään koko hallituksen voimin kahdessa arviointikokouksessa. Keväällä tukea saivat hankkeet, joissa olivat aiheina perhesuhteet, papit, terveydenhuollon kriisi ja yksityishenkilöiden kohtalot historian käänteissä.
Kolme elokuvaa sai viime kevään haussa 10 000 euroa tuotantotukea. Yksi niistä on Klaus Härön ohjaama ja Making Movies Oy:n tuottama fiktioelokuva Hetki ennen valoa. Se kertoo terveydenhuollon kriisistä kahden äidin kautta. No-Office Oy:n ja ohjaaja Vertti Virkajärven fiktioelokuva Halima on puolestaan tarina 10-vuotiaasta Suomessa asuvasta somalitytöstä. Papista ja rumasta joulukuusesta kertova lyhytelokuva Pieni joulutarina perustuu tositapahtumiin. Ohjaaja on Maarit Lalli ja tuottaja Huh huh -filmi Oy. Zone2 Pictures Oy:n ja ohjaaja Hannu-Pekka Vitikaisen dokumenttielokuva Järki ja tunne taas kuvaa Malmin hautausmaalla asuvia ja työskenteleviä äitiä ja tytärtä, Caritaa ja Christaa. Elokuva sai 7000 euron tuotantotuen.
5000 euroa ennakkovalmistelutukea sai turkulaisen kirjailija Tommi Kinnusen kirjaan ”Ei kertonut katuvansa” pohjautuva fiktioelokuva. Sen ohjaa Venla Hellstedt ja tuottaa Dionysos Films Oy. Elokuva kertoo toisen maailmansodan jälkimainingeista ja viiden naisen erämaavaelluksesta halki tuhotun Lapin. 8000 euroa tuotantotukea sai syksyllä 2026 ensi-iltansa saava Helsinki-filmi Oy:n ”Kerro kaikille”. Elokuva sijoittuu vankimielisairaalaan Seilin saarelle, jonne joutuneet naiset elävät menettämättä vapauden kaipuutaan, toivoa tai ystävyyttä. Katja Kallion Yön kantaja -romaaniin pohjautuvan elokuvan ohjaa Alli Haapasalo. Päärooleissa nähdään muun muassa Marketta Tikkanen, Alma Pöysti ja Krista Kosonen.
Katso lisää: kirkonmediasaatio.fi