Annina Herranen

Viime vuonna kesälomalla huomasin toivovani sateisia päiviä ihan vain, jotta voisimme hyvällä omatunnolla jäädä kotiin ja olla tekemättä mitään. Muisto välähti mieleeni, kun luin tässä lehdessä olevan jutun, jossa perheneuvoja Seppo Honkala kertoo ajatuksiaan suoritusvapaasta lomasta .

”Ette te ymmärrä.”
Nämä sanat putkahtavat yhä useammin varhaisteinimme huulilta konfliktitilanteissa. Olemme väitelleet, ehkä riidelleetkin, ja lopulta hän puuskahtaa nuo sanat.
”Emme voi ymmärtää, jos et selitä”, vastaamme.

Aino Nevalainen on tutkinut musiikin merkityksiä ihmisille. Tutkimuksensa avuksi hän loi kuusi erilaista musiikkisuhdetyyppiä.

Viime kuukausina uutisissa on ollut esillä nuorten miesten kasvanut hengellisyys (mm. Yle 27.12.) sekä ruotsalainen nuorisobarometri, jossa Jeesus nähtiin trendikkäänä hahmona (HS 16.1.).

Jokainen saa elämäänsä erilaiset lähtökohdat, jotka rakentuvat lukemattomista pienistä ja suurista osatekijöistä.

Nykysuomen sanakirja määrittää paaston tavallisesti uskonnollisista, toisinaan terveys- tm. syistä tai olosuhteiden pakosta johtuvaksi täydelliseksi tai osittaiseksi pidättäytymiseksi ruoasta tai määräruoista.

Lastenpsykiatri Janna Manninen puhuu tässä lehdessä leikistä lasten keinona käsitellä tunteitaan ja pelkojaan. Hän perää vanhemmilta paitsi tilaa lapsien leikille myös arvostusta sille sekä siitä aiheutuvan melun ja sotkun sietämistä.

Monelle kristitylle kokemus pyhästä korostuu jouluna ja pääsiäisenä. Kristinuskon suurimmat tapahtumat tulevat kirkoissa näkyviksi pääsiäisenä aivan eri tavoin kuin muulloin.

Pandemia. Sota. Energiakriisi. Hintojen kallistuminen. Syrjäytyminen. Yksinäisyys. Ääriajattelun nousu meillä ja muualla. Teemoja, jotka tällä hetkellä lyövät naamalle joka tuutista (myös tästä lehdestä).

Tarvitsemme myös jatkossa niin ammatikseen auttamistyötä tekeviä, taitonsa vapaaehtoisena tarjoavia kuin yksittäisiä hyvän työn tekijöitäkin.