Tässä lehdessä puolestaan puhutaan siitä, miten yhä useammat kastamattomat nuoret lähtevät rippikouluun. Kasvatuksen pappi Sofia Flinckin mielestä nuoret sitoutuvat nykyään tietoisemmin hengellisyyteensä ja kristilliseen identiteettiin (s. 2).
Rippikoulu on oivallinen paikka pohtia kristillisen uskon perusteita ja omaa suhdettaan niihin, mutta niin sitä on myös maaliskuun alussa alkava paastonaika.
Johonkin asiaan perehtyminen vaatii pysähtymistä sen äärelle ja juuri pysähtymisestä on paastossakin kyse. Pysähtymistä katsomaan itseensä ja Jumalaan. Pysähtymistä tutkimaan taivaallista draaman kaarta: jouluna Jeesuksen syntymästä alkaneet tapahtumat saavat huipennuksensa pääsiäisen kärsimyksessä ja ilossa.
Seurakunnat tarjoavat monenlaisia tapoja pysähtyä kristinuskon sanoman äärelle. Tarjolla on paitsi keskustelutilaisuuksia ja raamattuopetuksia, joissa voi yhdessä muiden kanssa käydä läpi kristinuskon peruspalikoita, myös jumalanpalveluksia, hartauksia, musiikkia ja yhdessäoloa, jotka nekin rakentavat omalta osaltaan kristillistä identiteettiä.
Voit myös hakeutua keskustelemaan uskosta suoraan pappiemme kanssa. Eikä rippikoulukaan ole vain nuorten etuoikeus. Sen voi käydä myös aikuisena!