Yksi koristelee hautapaikan, toinen pohtii surua somessa, kolmas ei halua puhua mitään.

Perheiden tukena. Seurakuntayhtymän lastenohjaajat Tiina Nieminen ja Katja Tapper tekevät töitä lasten hematologisella ja neurologisilla osastoilla Tyksissä. He ovat perheiden tukena sairaalassa monenlaisissa eri tilanteissa.

Miessakit ry:n Turun-toimipiste avautui huhtikuussa Perhekeskus Heidekeniin.

Elinsiirrot. Tessa Hellsten-Rajahalmeelle tehtiin munuaisen- ja haimansiirtoleikkaus vuonna 2018.

Max Nestén on yksi Suunta-hankkeen vapaaehtoisista. Hankkeen pariin ovat tervetulleita sekä keskusteluavun tarvitsijat että vapaaehtoiset.

Jessica Mäkinen tuli Torin kulmaan neuvolan ohjaamana, kun hänen tyttärensä Adele oli viisiviikkoinen.

Kirkon perheneuvonta on maksuton palvelu, jonne voi hakeutua matalalla kynnyksellä.

Turussa yksinasuvien osuus kaupunkilaisista on maan suurimpia. Vuoden 2021 lopussa yksinasuvia turkulaisia oli 61 005 ihmistä, mikä on yli 30 prosenttia kaupungin asukkaista.

Jaakko Malinen kertoo haluavansa luoda puitteet hyville jengeille, joihin kuulumisesta saa tuntea ylpeyttä.

Yhteiselle aterialle. Vähävaraisten joulujuhla täyttää Turun Logomon ison salin pitkillä, jouluisilla ruokapöydillä.

Lapset ovat yksilöitä. Jotkut reagoivat herkemmin ja voimakkaammin kaikkiin ympärillä tapahtuviin asioihin, mutta on myös normaalia, ettei lapsi reagoi millään tavalla.

Opiskelija, nykäise pappia hihasta!

Kuoroperinteellä on suuri merkitys, sillä kyse on yhdestä seurakuntien tärkeimmistä vapaaehtoisten joukoista, Tero Niemi muistuttaa. Kuoro on tunnelman luoja, esilaulaja ja visuaalinen elementti.
Kuorossa myös laulutaito ja sävelkorva kehittyvät.

Tärkeitä kohtaamisia

Manu Litovuo-Kettunen kävi äitinsä Saara Litovuo-Kettusen kanssa terveydenhoitaja Jenna Kuittisen vastaanotolla Hämeenkadun neuvolassa elokuun alussa.

Frisbeegolf on trendilaji, mutta välineiden ei tarvitse olla aivan uusia. Turussa on kerätty alkukesällä kiekkoja diakonian asiakasperheiden sekä Ukrainasta saapuneiden perheiden lapsille

Valtuuta läheisesi ajoissa.

Suomen kirjastoseuran teettämän tutkimuksen mukaan koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia kirjastojen toimintaan.

Viittomakieltä äidinkielenään käyttää Suomessa noin 5500 ihmistä, joista noin 3000 on kuuroja. Saattohoidossa ja kuoleman lähestyessä sillä on entistä enemmän merkitystä, että omaa tilannettaan ja ajatuksiaan saa puida omalla äidinkielellään.

Työyhteisössä kannustetaan usein myönteisyyteen eikä yksinäisyys ole toivottava piirre.

Juttuseuraa. Seurakuntayhtymän ystävätoiminta on hyvä esimerkki kirkon palveluista,
jotka tarjoavat tukea ja turvaa yhteiskunnan
sote-palveluiden rinnalle.