Yksi lempisitaateistani – jota olet ehkä saattanut kuulla minun joskus siteeraavankin – on William Blakelta:
“There is a Moment in each Day that Satan cannot find
Nor can his Watch Fiends find it, but the Industrious find
This Moment & it multiply, & when it once is found
It Renovates every Moment of the Day if rightly placed”
Se pyrkii muistuttamaan minua siitä, että jokaiseen päivään olisi hyvä löytyä ainakin yksi hetki, joka palauttaa jaksamista. Hetki, jota ei suoriteta, vaan jossa voidaan vain olla läsnä ja hengähtää. Jos sen löytää, se säteilee myös niihin hetkiin, joissa pitää toimia. Noita hiljaisia hetkiä, vaikka kuinka lyhyitä, kannattaa siksi etsiä ja vaalia. (Sillä etsivä löytää, sanoo sanakin.)
Arkea voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Ignatiaanisen spiritualiteetin yksi keskeinen ajatus on se, että kaikki on Jumalan käytössä. Kaikki mitä olen, osaan ja omistan. Kaikki. Koetan itse lähteä jokaiseen päivään tuon ajatuksen kanssa. Pitkin päivää koetan myös aina välillä tavoittaa sen tietoisesti ajatuksissani. Tuo pyrkimys tuottaa sen, että yhtäkkiä tavallinen arki on enemmän: Mikä tahansa työtehtävä, ihmisen kohtaaminen tai askare voi olla se paikka, jossa kaikkialla läsnä oleva Jumala on mukana. En enää suorita, vaan huomaan pilkahduksen jostain suuremmasta myös käsillä olevassa arkisessa hetkessä. Tällä hetkellä on merkitys, minulle, toiselle, Jumalalle. Tässäkin arjen vuorovaikutteisessa ja systeemisessä todellisuudessa Jumala toimii koko ajan. Asioilla on merkitys. Sen havaitseminen, oman panokseni merkityksen näkeminen avaa arjen toisenlaiseen valoon. Tekeminen ei ole enää suoritusta, jotain minun varassani olevaa. Se on jotain, jota teen yhdessä Jumalan kanssa toista ihmistä varten. Arki on jumalanpalvelusta.
Silloin, aina pilkahduksen omaisesti, päivään syntyy niitä hetkiä, jotka säteilevät valoa myös muihin hetkiin. Ja ehkä auttavat näkemään Jumalan läsnäolon niissäkin?
”Kaikista teoistaan Daavid antoi kiitoksen Herralle,
Pyhälle, Korkeimmalle hän niistä antoi kunnian.
Koko sydämestään hän ylisti Luojaansa
ja osoitti hänelle rakkauttaan.”
(Sirak 47:8, VT:n apokryfikirjat)