– Virallisempi nimi on Varikko, joita on yhtymän alueella useampiakin. Me esimerkiksi toimimme aiemmin Puutarhakadulla, mutta nyt kesän aikana muutimme tänne. Varikko on arjen pysähdyspaikka, jonne voi tulla viettämään aikaa ja tapaamaan muita ihmisiä. Myös hengellisyyttä on tarjolla. Täällä keskustan pisteessä on niin ikään asiakaspalvelua esimerkiksi asunnottomille ja maahanmuuttajille.
Kodinomaisista ja viihtyisistä tiloista löytyy erilaisia askartelujuttuja, palapelejä, sanomalehtiä ja muuta ajanvietettä. Osan ovat tuoneet kävijät ja paikan vapaaehtoiset itse. Sen verran on jo toiminta vakiintunut, että oma ristikkoporukkakin kokoontuu – usein otetaan kopiot ristikoista niin että voidaan tehdä samaa.
Vapaaehtoiset ovat isossa roolissa, he hoitavat tarjoilut, tiskit, pöytien pyyhkimiset, oven avaamisen. It-neuvojakin on halutessaan saanut. Kahvilapäivinä on toisinaan myös ohjelmaa, esimerkiksi tietovisoja tai bingo, josta on jo kesän aikana tullut hittituote.
Tiistaisin ja torstaisin Varikolla on kaikille avoin kahvila.
– Kesällä jo vähän aloittelimme, ja kävijöitä oli viitisenkymmentä päivittäin. Kello 11 aloitetaan hartaudella – ellei halua osallistua, voi odotella aulatilassa. Kahvila toimii maksuttomalla periaatteella ja hävikkipullalla. Ja jos vapaaehtoiset innostuvat vaikka leipomaan, niin hankimme kyllä tarveaineet. Päivän päätteeksi jaamme sen, mitä on ylijäänyt, Lehtonen kertoo.
Maanantaina ja perjantaina on vuorossa maksuton lounas.
– Kun toimimme Puutarhakadulla, ihmisiä kävi lounaalla satakunta, pian näemme, kuinka paljon tänne tulee, tämä kun on erinomaisella paikalla ja tänne on helppo tulla. Ruoka tulee Operaatio Ruokakassin kautta ja valmistetaan Henrikinkirkolla, josta se kuljetetaan Varikoille. Päivittäin tehdään 200-300 annosta.
Seurakunnassa kun ollaan, paikalla on myös pappi. Yksi näistä niin kutsutuista walk-in -papeista on Kalle Toivo-Rumpunen.
– Minä ja kollegani olemme paikalla niin kahvilassa kuin lounaiden aikaan. Kyseessä on Mielen pysäkki -hanke, eli neljänä päivänä viikossa otamme vastaan asiakkaita ihan ilman ajanvarausta. Meillä on täällä myös huone hiljentymiseen, ja siellä voi käydä keskusteluja vähän privaatimmin, jos tahtoo.
Vaan mistä tietää, kuka kaipaa keskusteluapua?
– Täytyy tehdä itseään vähän tykö. Olen esimerkiksi vastaanottamassa ihmisiä jo ovella, että he tietävät papin olevan paikalla. Aika paljon on jo nyt kesällä käynyt porukkaa juttelemassa. Aiheet joista puhutaan ovat samoja kuin ajanvarauksellakin: työttömyys, yksinäisyys, päihteet, hengellisyys.
Vähän yllättäen myös parisuhteet ovat nousseet isoksi teemaksi:
– Ehkäpä tämä on tapa vähän kevyemmin peilata asioita, ennen kuin lähtee vaikka hakeutumaan pariterapiaan.