Kirkkoherra Leena Kairavuon mukaan seurakuntaneuvostossa toimiminen ei vaadi kohtuuttomasti aikaa. Kokouksia on seurakunnasta riippuen 7–10 vuodessa, ja materiaaleihin on aikaa perehtyä.

Millaisen kirkon sinä haluat?

Ajankohtaista | 21.08.2026 | Lilja 8/2026

Teksti: Heidi Pelander | Kuva: Jussi Vierimaa

Kirkon toimintaan voi vaikuttaa sekä äänestämällä että asettumalla ehdolle syksyn seurakuntavaaleissa. Miksi haluaisit luovuttaa päätösvallan jollekin toiselle, kysyy kirkkoherra Leena Kairavuo.

Moni kokee kirkon etäisenä ja jättää siksi äänestämättä. Kirkkoherra Leena Kairavuo arvelee, että moni ei ymmärrä, miten valtava merkitys seurakunnalla on paikalliseen toimintaan.

– Ei nähdä, miten paljon seurakunta ja kirkko vaikuttaa alueellaan itse ja eri toimijoiden kanssa yhteistyössä.

Seurakuntavaalit ovat eritoten paikalliset vaalit. Niissä voi vaikuttaa siihen, ketkä päättävät oman seurakunnan asioista – toiminnasta, rahankäytöstä ja siitä, kuka seurakunnassa on töissä.

Turun Katariinanseurakuntaa johtava Kairavuo kannustaa kaikkia äänioikeutettuja käyttämään valtaansa. Jos ehdokaslistojen äärellä iskee epävarmuus, kannattaa tukeutua seurakuntavaalien vaalikoneeseen.

Kairavuosta on vähän laiskaa ajatella, että muut tietäisivät paremmin, miltä kirkon pitäisi omalla alueella näyttää.

– Jos sinulla on oikeus antaa äänesi, miksi haluaisit luovuttaa sen päätösvallan itseltäsi jollekin toiselle, hän haastaa.

Äänestämisen lisäksi kirkon toimintaan voi vaikuttaa asettumalla vaaleissa ehdolle. Kairavuosta kirkon päättäjäksi sopii kirkon jäsen, joka on kiinnostunut päättämään yhteisistä asioista.

– Kun haluaa seurakunnalle ja sitä kautta alueelle asuville ihmisille hyvää, kannattaa lähteä ehdolle.

Kaikenikäisiä ja -taustaisia, eri elämäntilanteissa olevia päättäjiä tarvitaan. Ideaalitilanteessa seurakuntaneuvosto edustaa seurakunnan jäseniä monipuolisesti.

Puoluepolitiikka näkyy kirkon päätöksenteossa Kairavuon mielestä hyvin vähän, vaikka ehdokaslistat ovat usein puolueiden masinoimia. Hän muistuttaa, että puolueiden listoille voi asettua sitoutumattomana, ja usein löytyy myös puoluepoliittisesti sitoutumattomia listoja.

– Ehdokaslista on vain ponnahduslauta toimintaan.

Luottamushenkilön työhön saa perehdytyksen. Monenlaisesta osaamisesta on hommassa hyötyä, mutta mitään erityisvaatimuksia ei ole.

Laaja kiinnostus seurakunnan toimintaan ja halu perehtyä asioihin ovat päättäjälle eduksi. Kapean agendan ajamiseen tai yhden asian liikkeeksi luottamushenkilöpesti sopii Kairavuosta huonosti.

– Seurakunnan päätöksenteko on niin laaja-alaista.

Vuosien varrella Katariinan päättäjät ovat tehneet päätöksiä, jotka näkyvät seurakunnan toimintaa laajemmalle.

Pyhän Katariinan kirkkoon ja pappilanmäelle on hankittu yhteistyössä Turun kaupungin kanssa opastauluja ja ääniopasteita, jotka kertovat kulttuurihistoriallisesti merkittävästä kirkosta ja alueesta. Neuvosto on edistänyt myös kirkon urkujen hankintaa.

Päättäjät ovat myöntäneet seurakunnan alueen kouluihin stipendit kultaisen säännön hyvästä noudattamisesta ja tukeneet siten oppilaiden ystävällistä käytöstä muita kohtaan. Koulut päättävät itse stipendien saajat.

Kairavuon mukaan uudet avaukset ja ideat seurakunnan kehittämisestä ja seurakunnan hyvän jakamisesta ovat aina tervetulleita.

– Ainahan ei vaadita valtavia rahasummia, vaan hyvä idea.

Kairavuo luotsaa Katariinan seurakuntaneuvostoa. Hyvä yhteistyö päättäjien kanssa on hänestä tärkeää koko seurakunnan toiminnan kannalta, koska päättäjät piirtävät toiminnan raamit.

– Toimiva, yhteistyökykyinen neuvosto on yksi tärkeimpiä asioita kirkkoherran arjessa ja jaksamisessa.

Hänestä Katariinan seurakuntaneuvoston henki on hyvä, kannustava ja eteenpäin katsova. Keskustelu on asiallista ja toista kunnioittavaa.

– Joskus ajattelin jonkun kokouksen jälkeen, että oi, mulla on niin hyvä mieli, kun kokous oli niin mukava. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö saisi olla myös isoja asioita, jotka herättävät mielipiteitä.

Kairavuon mielestä kirkkoherran ja päättäjien yhteistyö toimii, kun arvostus ja kunnioitus on molemminpuolista ja kommunikaatio avointa.

– Minun pitää myös tyytyä luottamushenkilöiden päätöksiin asioissa, jotka heillä on oikeus päättää.

Luottamustyö on näköalapaikka omaan seurakuntaan. Kairavuon mukaan päättäjäpestin myötä monen ihmisen käsitys seurakunnan toiminnasta avartuu.

– Parhaassa tapauksessa se myös syventää hengellistä yhteyttä ja yhteyttä seurakunnan toimintaan.

Turussa ja Kaarinassa seurakuntavaaleilla valitaan myös seurakuntayhtymän luottamushenkilöt, jotka päättävät yhtymän toiminnasta ja taloudesta.

He linjaavat isoja asioita: esimerkiksi miten paljon kirkollisveroa maksetaan, mitkä kirkot remontoidaan, millaisissa puitteissa kirkon leirejä järjestetään tai mistä kirkon tiloista voidaan luopua.

Vaikka seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, niillä on vaikutusta myös kirkon valtakunnalliseen linjaan. Seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat edustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin.

– Näin heillä on sananvaltaa myös kokonaiskirkon asioihin, Leena Kairavuo sanoo.

Lue lisää seurakuntavaaleista: turunseurakunnat.fi/vaalit

Näin asetut ehdolle

  • Voit asettua ehdolle, jos olet konfirmoitu, 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 täyttävä ev.lut. seurakunnan jäsen. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9.
  • Voit asettua ehdolle liittymällä jollekin seurakuntasi ehdokaslistalle. Kysy seurakuntasi ehdokaslistoista ja yhteyshenkilöistä seurakunnastasi tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä. Selvitä valitsijayhdistyksen teemat ja tavoitteet.
  • Jos et löydä sopivaa ehdokaslistaa, voit asettua ehdolle myös perustamalla oman valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 äänioikeutettua jäsentä.

Näin äänestät

  • Voit äänestää ennakkoon kaikissa Suomen ev.lut. kirkon seurakuntien ennakkoäänestyspaikoissa. Vaalipäivänä voit äänestää vain oman seurakuntasi ilmoittamassa äänestyspaikassa. Ennakkoäänestys on 3.–7.11., vaalipäivä 15.11.
  • Seurakuntavaaleissa saavat äänestää kaikki 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet.
  • Turussa ja Kaarinassa seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät 10 seurakunnan seurakuntaneuvostoihin ja koko seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.
  • Äänestyspaikalla saat kaksi äänestyslippua. Oranssilla lipulla äänestät oman seurakuntasi seurakuntaneuvoston vaalissa. Valkoisella lipulla äänestät yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa.
  • Seurakuntavaalien vaalikoneen avulla voit vertailla eri ehdokkaiden mielipiteitä omiisi ja löytää sopivan ehdokkaan. Vaalikone avataan äänestäjille lokakuun puolenvälin tienoilla.
  • – Sinulla on äänioikeus omassa seurakunnassasi, joka määräytyy kotiosoitteen perusteella. Kotiseurakunnan voi tarkistaa hakupalvelusta osoitteessa turunseurakunnat.fi/vaalit.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.