Ruoka-apua annetaan suomalaisille yhä enemmän. Samaan aikaan hävikkiruokaa jakavat tahot kertovat, ettei lahjoitettu ruoka riitä kasvavaan avuntarpeeseen.
– Esimerkiksi ruoan jakopäiviä on jouduttu vähentämään tai ruoan jonotusnumeroita on jaossa vähemmän kerrallaan, hankepäällikkö Laura Kumpuniemi Kirkkopalveluiden Ruoka-apu.fi:stä kertoo.
Ruoka-apu.fi:n ja Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan Suomen hävikkiterminaalien kautta jaettiin viime vuonna 6,6 miljoonaa kiloa lahjoitettua ruokaa. Se on 800 000 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Selvityksessä oli mukana 11 hävikkiterminaalia, logistiikkakeskusta tai ruokapankkia, jotka välittivät ruokaa 418 ruoka-aputoimijalle ympäri Suomen. Varsinais-Suomessa ruoka-apulogistiikkaa hoitaa Operaatio Ruokakassi.
Selvityksen mukaan erityisesti ruokakappojen lahjoittama ruoka on vähentynyt. Se johtuu esimerkiksi siitä, että kaupat ovat nykyään parempia hallitsemaan hävikkiään.
Ruoka-aputoimintaa muokkaa moni muukin asia. EU:n ruokakassien sijaan EU:n ruoka-apua jaetaan nykyään maksukortteina elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan.
Myös ruoka-avun valtionrahoitus on muuttunut. Aiemmin satunnainen rahoitus vakinaistettiin vuonna 2024. Nyt avustukset myöntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alueellisesti ruoka-apua koordinoivat hyvinvointialueet ja kunnat.
– Tässä on monta eri kehityskulkua, jotka vaativat ruoka-aputoimijoilta paljon ketteryyttä ja mukautumiskykyä, Kumpuniemi sanoo.
Kumpuniemen mukaan ruoka-apua voisi kehittää keskittämällä logistiikkaa nykyistä enemmän.
Hän korostaa, että keskitetyllä logistiikalla tarjolla oleva ruoka saadaan jaettua alueen toimijoille tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Yksittäinen ruoka-aputoimija voi sitten keskittyä ihmisten kohtaamiseen ja ruoan jakamiseen.
Selvityksen mukaan ravitsemispalveluiden hävikkiruokaa voisi jakaa ruoka-apuna paljon nykyistä enemmän. Kumpuniemen mukaan tämä vaatii paitsi lisää resursseja, myös uudenlaista yhteistyötä ravitsemuspalveluiden, julkisen sektorin ja ruoka-aputoimijoiden kesken.
Toimivia malleja löytyy esimerkiksi Tampereelta, Vaasasta ja pääkaupunkiseudulta. Omalla alueella toimiva tapa löytyy kokeilemalla, Kumpuniemi sanoo.
– Uusien asioiden testaaminen vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta muiden jo tekemistä jutuista voi ottaa oppia.