Hirvensalon uudelle kirkolle on kokoontunut puolen sataa ihmistä sunnuntai-iltapäivän viettoon. Paljon on lapsiperheitä, mutta paljon on muitakin. Seuraavat kaksi tuntia leikitään, lauletaan, askarellaan ja leivotaan pullaa. Lyhyen hartauden jälkeen kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen syömään.
Näin on tehty kutakuinkin kerran kuussa jo vuodesta 2019. Kyseessä on Messy Church -tilaisuus, jonka Marttiin toi Liisa Kuusela opintomatkaltaan Lontoosta. Messy Church -toiminta on ollut anglikaanisessa kirkossa hyvin suosittu juttu jo pitkään.
Taustalla briteillä oli sama huoli kuin Suomessakin: kuinka lapsiperheet saataisiin takaisin kirkon toimintaan. Ja itse asiassa, voisiko siinä samassa saada koolle lasten ja vanhempien lisäksi muitakin, esimerkiksi isovanhemmat niin, että olisi mukana kaikenikäistä porukkaa?
Ja voitiin.
– Ihastuin Messy Churchiin heti: tässä on kaikki, mitä seurakunta oikeastaan on. Ei mennä messu edellä, vaan sanoma on mukana kokonaisuudessa. Ruoka on myös hyvin olennainen osa, se on sitä yhteisöllisyyttä, Kuusela kertoo.
Martinseurakunnan pappi Jussi Kinnunen kertoo, että tapahtuman nimessä oleva ”messy” tosiaan tarkoittaa sotkua, sitä että saa tulla juuri sellaisena kuin on.
– Messy Church on elämyksellinen kirkkohetki kaikenikäisille. Messy tehdään lasten ehdoilla. He hääräävät ja sotkevat. Niin pitääkin olla. Mutta toki sinne saa tulla kuka tahansa. Meillä on aina 5-7 rastia, joissa on kaikenlaista pientä puuhattavaa, askartelua, laulua, leipomista, mitä milloinkin, Kinnunen sanoo.
Kaikkien rastien taustalla on joku yhteinen raamatullinen teema, vaikkapa ”Elämän leipä”. Ideana on myös, että vapaaehtoiset – tai pikemmin seurakuntalaiset – tekevät melkein kaiken.
– Ruoka, rastit, hartaus tehdään kaikki seurakuntalaisten voimin. Heissähän on vaikka minkälaista osaamista. Tällä kertaa esimerkiksi paikallinen teologian tohtori pitää hartauden. Leipäteema kun on, arkeologi kertoo pettuleivän historiasta.
Mitä kaikkea Messy Churchissä on tällä kertaa?
Esimerkiksi askarrellaan silkkipaperista parimetristä lasimaalausta. Käytännössä se menee niin, että suditaan vedellä laimennettua erikeepperiä muoville ja liimataan siihen värikkäitä silkkipaperinpalasia.
Sonja Kankaanranta on yhdessä Kirsi Heinolaisen kanssa vapaaehtoisena tällä rastilla.
– Messy Church on ihan mahtava konsepti. Lapset tykkäävät hirveästi ja sitten tässä on aikuisillekin kaikenlaista. Lasten suosikkeja ovat nämä askartelupisteet ja tietenkin ruokailu. Kaksivuotiaamme myös ihan kysyy, että koska mennään taas ”mesi tsöötsiin”. Viisivuotiaalle puolestaan jäi yhdeltä kerralta käteen sana lähimmäinen ja hän meni sitten naapuriin auttamaan omatoimisesti jossain pihajutussa ja palattuaan ilmoitti tehneensä sen siksi, koska naapuri oli lähimmäinen, Kankaanranta kertoo.
Yksi rasteista on pullatehdas. Pellillinen on jo tulossa ja seuraava odottaa vuoroaan. Yksi leipojista on Anton Johansson ja hänen leipomisomistautumisestaan päätellen ainakin se yksi pulla on kyllä rakkaudella tehty.
– Kuinka vanha sinä olet? toimittaja kysyy
– Ei, en ole vanha, Anton vastaa, sillä lehdistö toden totta kyselee tyhmiä. Sini-äidin laskujen mukaan hän on neljä.
Lauluhuonekin kirkolta löytyy, säestäjät ovat valmiina ja sitten saa vain tulla ja perustetaan Pop up -kuoro. Biisivalinnat ovat tietenkin genren mukaisia.
Hartaudessa mennään lasten ehdoilla ja mikäs heidän ollessa, kun voivat makoilla säkkituoleilla alttarin edessä. Lotta Valve kertoo pääsiäisen tapahtumista ja välillä lauletaan, ennen kuin on ruokailun aika.
Kaikkeen tähän menee tarkalleen kaksi tuntia, mikä näyttäisi olevan juuri sopiva aika lastenkin näkökulmasta. Ei ihme, että konsepti sai hiljan arkkihiippakunnan Arkipooki-kilpailussa kunniamaininnan.