– Toki niissä on hienoja yksittäisiä aarioita, mutta että kuuntelisi koko pitkän passion kirkonpenkissä, olisi minulle henkilökohtainen pääsiäiskärsimys, naurahtaa Minna Lindgren, joka on ilostuttanut lukevaa kansaamme vuosikymmenet mainioilla kirjoituksillaan ja kirjoillaan klassisesta musiikista.
Hän jakaa pääsiäisen musiikin toisaalta kärsimysmusiikkiin (ne passiot) ja sitten musiikkiin, joka keskittyy ylösnousemukseen ja iloon. Suomessa – tai laajemmin protestanttisissa maissa – tykätään edellisestä, kun taas katolilainen perinne on jälkimmäistä. Tosin katolilaisillakin on kärsimysmusiikin laji Stabat mater, jossa kuvataan äidin surua Jeesuksen kuollessa.
– Niistä minulle läheisin on italialaisen Giovanni Pergolesin (1710–1736) Stabat Mater, joka on barokin ajan musiikkia. Se on suurenmoinen teos, äidin suru on hyvin inhimillistä ja riipaisevaa.
Ylösnousemuksen ja ilon musiikista Lindgrenin suosikki puolestaan on Gregorio Allegrin (1582-1652) Miserere.
– Mozart kuuli sen 12-vuotiaana ja konsertin jälkeen kirjoitti nuotit ulkomuistista ylös. Siinä on toki jonkin verran toisteisuutta, mutta silti ihan kelpo saavutus!
Oopperatkin voivat olla pääsiäismusiikkia. Lindgren nostaa kaksi.
– Regina Coeli Mascagnin oopperasta Cavalleria Rusticana. Sehän tapahtuu pääsiäisenä, vaikka itse tarina on maallinen. Tässä kylän väki laulaa pääsiäishymniä ja naispääosa tulee siihen erityisen kauniisti mukaan.
Toinen pääsiäiseen liittyvä ooppera on Wagnerin (1813-1883) Parsifal. Erityisesti kolmannen näytöksen Pitkäperjantain lumous on sellainen, jossa riemuitaan ylösnousemuksesta sekä siitä, kun luontokin syntyy pääsiäisenä uudelleen.
– Se on Wagneria parhaimmillaan ja hienoimmillaan. Sanoja siinä ei ole, vain kaunis musiikki.
Niin kutsuttu Tenebrae-musiikki kuuluu katolilaisten hiljaiseen viikkoon ja jumalanpalveluksiin.
– Siinä oma suosikkini on ranskalaisen François Couperinin (1668-1733) Leçons de ténèbres, jossa on kaksi sopraanoa ja yhtye. He esittävät kolme oppituntia pimeydestä. Kappale kestää noin 50 minuuttia ja kun se alkaa, kirkko on täynnä kynttilöitä, joita pikkuhiljaa sammutetaan niin, että lopuksi on pimeää.
Vauhdikkaampaa ja iloisempaa pääsiäismusiikkia löytyy puolestaan Händeliltä (1685-1759): Messias oratorio ja siinä osat II (Kärsimys) ja III (Ylösnousemus). Kolmonen loppuu kaikkien tuntemaan ”Halleluja” -lauluun.
Lindgren muistuttaa, että jopa Bachilta (1685-1750) löytyy iloisempaa musiikkia, Pääsiäisoratorio.
– Sitä ei juuri kuule esitettävän, mutta sen alussa on viisi minuuttia silkkaa riemua. Myös Mozartin Exsultate, jubilate – hänen 17-vuotiaana säveltämänsä kappale – liittyy ylösnousemuksen riemuun.
Requimeistä Lindgren vetää hihastaan ässän, joka ei ole Mozart vaan Verdi (1813-1901).
– Verdin Requiemin Dies irae on mahtavan dramaattinen, siinä on kiirastulen kauhua ja kaikkea! Sitä kylläkin esitetään yleensä pyhäinmiestenpäivänä.
*
Ja lopuksi vielä yksi kysymys: Minna Lindgren, mikä musiikki sopisi mämmin kanssa?
– Mämmihän on itsessään jo kärsimys, joten musiikiksi pitää valita joku poikkeuksellisen ihana. Allegri Miserere on valintani.
Tunnelmoi pääsiäisen soittolistalla
Bachista Simojokeen, Händellistä W.A.S.P.iin, kärsimyksestä ylösnousemukseen – säveltäjät ja musiikintekijät kautta aikojen ovat inspiroituneet pääsiäisen tapahtumista ja säveltäneet musiikkia Jeesuksen viimeisistä päivistä ja kuolleista nousemisesta.
Koostimme pääsiäistä varten soittolistan, jonka löydät Spotifysta Turun seurakunnat -tililtä nimellä Pääsiäinen sekä osoitteella https://urly.fi/43Qm.
Tunnelmallisia kuunteluhetkiä!