Evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen Yhteisvastuukeräys alkaa 1. helmikuuta.
Tänäkin vuonna noudatetaan viime vuodelta tuttua tasajakoa, jonka mukaisesti puolet Yhteisvastuun keräysvaroista ohjataan kotimaisiin avustuskohteisiin ja puolet Kirkon ulkomaanavun kautta maailman eri kriisikohteisiin. Viime vuonna keräysvaroilla tuettiin kotimaassa heikoimmassa asemassa olevien nuorten tulevaisuususkoa, tänä vuonna lahjoitusvarat käytetään vanhusten hädän lievittämiseen.
Yhteisvastuuta hallinnoivan Kirkkopalvelut ry:n varainhankinnan päällikkö Ruut Lemmetyinen kertoo ikäihmisten valikoituneen tukikohteeksi seurakuntien diakoniatyöntekijöille tehdyn kyselyn pohjalta. Kyselyvastauksissa vanhusten huoli ja pelko omasta pärjäämisestään nousi ylitse kaiken muun.
– Suomalaisten ikärakenteen ja sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten takia se on myös yhteiskunnallisesti ajankohtainen teema, Lemmetyinen perustelee.
Tarkemmin sanoen Yhteisvastuun 2026 keräystuotot ohjataan seurakuntien paikalliseen auttamistyöhön ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLI ry:n etsivään ja kohtaavaan vanhustyöhön.
VALLI:lla on etsivästä vanhustyöstä yli kymmenen vuoden kokemus. Siinä pyritään löytämään syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia, joiden kaventunutta elinpiiriä yritetään laajentaa Iloa arkeen -pysäkkien avulla. VALLI:n Pysäkit ovat ikäihmisten matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joita on perustettu julkisiin tiloihin ympäri Suomea.
Lemmetyinen kuvailee kohderyhmää vanhuksiksi, jotka asuvat yhä kotonaan, mutta tulevat siellä omillaan toimeen enää hädin tuskin. He ovat täysin yksin, eivätkä he ole tietoisia itselleen kuuluvista sosiaalipalveluista.
–Vanhuksen ei tarvitse itse löytää näitä palveluita, vaan hänet autetaan Pysäkillä näiden palveluiden luo, Lemmetyinen toteaa.
Yhteisvastuukeräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1950, joten tämän vuoden keräys on järjestyksessään jo 76:s. Se on yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskeräyksistä ja edelleen hyvissä voimissa.
–Kun Yhteisvastuukeräys alkoi, se oli keräys talvi- ja jatkosodan jälkeiseen hätään. Se oli siis alkuun täysin kotimainen keräys. Vuonna 1963 otettiin ulkomaat mukaan avustuskohteisiin. Nykyisin jako on puolet ja puolet kotimaan ja ulkomaiden välillä, Lemmetyinen kertaa.
Yhteisvastuukeräys starttaa aina helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tänä vuonna Yle televisioi tuona päivänä Kiihtelysvaaran kirkosta Joensuusta jumalanpalveluksen, jonka jälkeen tasavallan presidentti Alexander Stubb julistaa Yhteisvastuukeräyksen alkaneeksi.
–Se on jo Juho Kusti Paasikivestä alkanut perinne, että tasavallan presidentti aina avaa Yhteisvastuukeräyksen, Lemmetyinen toteaa.
Lemmetyisen mukaan Yhteisvastuukeräykseen tiivistyy suomalainen lähimmäisenrakkaus. Hän korostaa, että keräystuotot käytetään aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen.
–Yhteisvastuukeräyksellä on koko 75-vuotisen historiansa aikana kerätty lähes 200 miljoonaa euroa hädänalaisille. Siitä tulee yli 2,5 miljoonan euron keräystuotto per vuosi. Samalla Yhteisvastuukeräys on pitänyt yllä yhteiskunnallisesta arvopuhetta, että auttamista ja välittämistä tarvitaan, Lemmetyinen näkee.