Marraskuun 15:ntenä päivänä koittaa 16–19-vuotiaiden, kirkkoon kuuluvien nuorten ensimmäinen mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan seurakuntavaaleissa. Neljän vuoden välein järjestettävissä seurakuntavaaleissa äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä.
Varmaa on, että moni nuori ei mahdollisuuteensa tartu. Kaarinalaiset Alma Pajunen, 16, ja Julius Liitola, 16, ovat toista maata ja kertovat aikovansa äänestää. Heitä vuotta nuorempi Emma Heinämäki joutuu vielä odottamaan vuoroaan vuoden 2030 vaaleihin asti.
–Minä aion äänestää, koska haluan, että Kaarinan seurakunnan nuorten toiminta jatkuisi ennallaan tai lisääntyisi, Liitola perustelee.
Pajunen, Liitola ja Heinämäki ovat juuri siinä iässä, jossa nuoret saavat rippikoulun ja isostoiminnan kautta läheisimmän kosketuksensa kirkkoon. Heinämäki pääsi päättyneenä kesänä ripille ja on lähdössä mukaan isostoimintaan. Pajunen ja Liitola ovat molemmat jo käyneet isoskoulutuksen. Liitola oli viime kesänä isosena peräti kolmella eri rippileirillä.
–Lähdin mukaan isostoimintaan, koska isoveljeni kehui kokemusta mukavaksi, Liitola sanoo.
Lilja kysyi Pajuselta, Liitolalta ja Heinämäeltä, millaisia odotuksia heillä ja muilla nuorilla on kirkon ja Kaarinan seurakunnan suhteen.
Pajusen toiveissa on, että seurakunta järjestäisi nuorille erilaista harrastustoimintaa.
–Sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikkien olisi helppo tulla mukaan. Vaikkapa kerhotoimintaa, kuten kokkauskerhoja ja vastaavia, Pajunen kuvailee.
Pajusen ja Liitolan mukaan Kaarinan seurakunnalla on kyllä kerhotoimintaa alakouluikäisille, mutta ei heidän ikäisilleen.
–Voisi olla kerhoja vanhemmillekin nuorille, Pajunen sanoo.
Liitola on samaa mieltä. Liitolan mukaan Kaarinan seurakunnassa on isostoimintaan mukaan lähteneille joka maanantai nuortenilta ja joka kuun ensimmäisenä perjantaina iltamessut, jonka nuoret saavat itse järjestää.
Liitola kuitenkin toivoo, että seurakunnalla olisi nuoriso-ohjelmaa enemmänkin.
–Toimintaa voisi olla myös viikonloppuisin, koska moni nuori on sitoutunut arki-iltaisin muihin harrastuksiin. Samoin toimintaa voisi olla myös lomaviikoilla. Muussa tapauksessa ne nuoret, jotka jäävät lomallaan kaupunkiin, ovat vaan kotona. Seurakunta voisi järjestää lomaviikoilla nuorille kokoontumisia tai retkiä, Liitola ehdottaa.
Heinämäki pitäisi tärkeänä, että kirkon nuorisotoimintaan olisivat kaikki tervetulleita. Hän toivoo tulevaisuuden kirkolta erilaisuuden ymmärtämistä.
–Monet lähtevät kirkosta, jos heillä ei ole siellä tervetullut ja turvallinen olo. Otetaan esimerkiksi seksuaalivähemmistöt. Toivon, että kukaan ei joutuisi jäämään kirkon toiminnasta pois sen takia.
–Minulla on kavereita, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Heillä ei ole kaikkialla tervetullut ja turvallinen olo. Siksi olisi kiva, että kirkko olisi sellainen paikka, Heinämäki toteaa.