Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu äityy välillä asiattoman kärjekkääksi. Tämä näkyy eritoten sosiaalisessa mediassa ja välillä myös poliittisessa keskustelussa, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.
Suomalaiset jakavat Arikan huolen. Ylen teettämän Hyvin sanottu -kyselytutkimuksen mukaan viime vuonna 72 prosenttia vastaajista koki keskustelukulttuurin huonontuneen.
Huolestuttavinta on Arikan mukaan se, mitä seurauksia tällä on. Moni ei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai päätöksentekoon, koska pelkää muiden reaktioita. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset jäävät helposti tarkkailijoiksi.
– Tarvitsemme päättävillä paikoilla muitakin kuin hyvin kovanahkaisia ja kokeneita ihmisiä, jotka pystyvät sietämään ja suodattamaan monenlaisia asioita, Arikka sanoo.
Vastuu rakentavasta keskustelusta on helppoa ulkoistaa muille: poliitikoille, medialle, asiantuntijoille, somevaikuttajille. Ylipäätään niille, joilla on näkyvyyttä ja valtaa.
Arikan mukaan vastuu on ihan jokaisella meistä. Liikkeelle voi lähteä siitä, miten puhuu perheelle, ystäville ja työkavereille. Miten käyttäytyy valitsemallaan some-alustalla tai järjestöaktiivina.
Arikan vinkit hyvään keskusteluun ovat lopulta yksinkertaisia. Perustele mieluummin omia näkemyksiäsi kuin arvioi ja tulkitse muita. Anna muiden kertoa ajatuksensa.
– Keskustelua ei tarvitse voittaa. Aina ei tarvitse päätyä johonkin ratkaisuun vaan voidaan olla rauhassa myös eri mieltä, Arikka sanoo.
Välillä keskusteluun tarvitaan myös pelisääntöjä ja ohjausta. Maksuton Erätauko-keskustelutyökalu on ollut käytössä yli 800 organisaatiossa Suomessa ja ulkomailla.
Kansalaiset kaipaavat asiallisen keskustelun paikkoja, Arikka sanoo. Myös kaikki organisaatiot ovat vastuussa yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista: seurakunnat, mediatalot, kunnat, yritykset, ja niin edelleen.
– Heillä on valta myös luoda rakentavan keskustelun paikkoja.
Suomessa luottamus siihen, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, on matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Arikan mielestä sen eteen pitääkin tehdä töitä, että kansalaiskeskusteluiden yhteys päätöksentekoon olisi vahvempi.
Keskustelukulttuurin suhteen hän on toiveikas. Hänen kokemuksensa mukaan valtaosa ihmisistä on hyviä keskustelemaan ja kuuntelemaan, kun heidät tuodaan kasvokkain.
– Ja hyviä esimerkkejä näkyy julkisuudessakin koko ajan.