Kaikki eläinlajit luomakunnassa syövät, nukkuvat ja lisääntyvät, mutta vain ihminen lukee erinomaista kirjallisuutta.
Siinä on jo riittävästi syytä aika ajoin juhlia lukutaitoamme ja pohtia sen merkitystä. Tarkoitusta varten Turun pääkirjastoon on kutsuttu Mikael Agricolan päiväksi 9.4. koolle arvovaltainen raati Kirjat elämässäni -paneelikeskusteluun. Keskustelijoina ovat paikalla arkkipiispa Tapio Luoma, Turun pormestari Piia Elo (sd.) ja kirjailija Roope Lipasti. Juontajana toimii Turun Sanomien entinen päätoimittaja, toimittaja Riitta Monto.
Paneelikeskustelu alkaa kello 18 ja kestää tunnin. Yleisö on tervetullut paikalle.
Turun pormestari Piia Elo oppi lukemaan seitsemänvuotiaana ekaluokkalaisena Hannunniitun ala-asteella. Elo ihmettelee, kuinka monet lapset nykyään oppivat lukemaan jo paljon nuorempina, mutta 1980-luvulla pääsääntö oli, että lukemaan opittiin vasta koulussa.
Lukutaito avasi Elolle uuden, mielikuvitusta kutittelevan maailman. Elon mielestä kirjan voima ja kiehtovuus piilee juuri siinä, että lukiessa voi antaa oman mielikuvituksen rakentaa uusia maailmoja.
–Siksi kirjan elokuvafilmatisointi on usein vähän pettymys, koska se on jonkun toisen näkemys siitä, mitä olet nähnyt, Elo arvelee.
Vajaa vuosi sitten Turun ylimmäksi poliittiseksi johtajaksi noussut Elo toteaa, että pormestarin työn tunnusomaisin piirre tuntuu olevan kauhea kiire. Siksi Elon on tunnustettava, että juuri tällä hetkellä hän lukee kirjoja todella vähän omaksi huvikseen.
–Mutta äänikirjoja minulla menee tuhottoman paljon. Tykkään uppoutua tarinoiden maailmaan. Kuuntelen äänikirjoja sekä koiralenkeillä että käsitöitä tehdessä, Elo sanoo.
Elo kertoo laskeneensa, että hän kuunteli viime vuonna 50 äänikirjaa. Se tarkoittaa uutta tarinaa suunnilleen joka viikko.
–Äänikirjan kuuntelu ei ole kokemuksena yhtä intensiivinen kuin kirjan lukeminen, koska siinä tekee samalla muutakin. Tällaista elämä kuitenkin tällä hetkellä on. Jos äänikirjoja ei olisi, minulta jäisi sitten lukematta kokonaan, Elo pohtii.
Elon on vaikea nostaa elämänsä varrelta yhtä kirjaa ylitse muiden, joten hän mainitsee kolme lähtemättömän vaikutuksen jättänyttä teosta.
–Viime aikojen vaikuttavin kirja on ollut minusta pari vuotta sitten ilmestynyt Iida Turpeisen Elolliset. Se oli aivan huikea tarina ja mestarillinen teos.
–Nuoruudesta minulle jäi mieleeni Jostein Gaardenin kirja Sofian maailma, koska olin joskus tosi innostunut filosofiasta. Se oli sellainen filosofinen teos nuorille. Myös Arundhati Royn kirja Joutavuuksien jumala on minusta todella hieno, Elo luettelee.
Mikael Agricolan päivä 9.4. on julistettu tänä vuonna valtakunnalliseksi Lukutorstaiksi.
Lukutorstai ja Kirjat elämässäni -paneelikeskustelu ovat osa Sydämen sivistystä 750 vuotta -juhlavuoden tapahtumia. Koulutuksen, sivistyksen ja julkisen hallinnon katsotaan alkaneen Suomessa 750 vuotta sitten vuonna 1276, jolloin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli perustettiin. Tuomiokapituli on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva julkinen virasto.