– Tästä saa ainakin tosi hyvän mielen, kun näkee ihmisten ilmeet, kun he iloitsevat avusta. Aina kiitetään oikein koko sydämestä, tämä on iso juttu.
Niin sanotun virallisen vapaaehtoistyön lisäksi Hautamäki uskoo yhteisöllisyyteen.
– Auttelen ihmisiä kauppa-asioissa tai vaikka verhojen ripustuksessa tai muutoissa. Se on sellaista naapuriapua. Yhteisöllisyys ja toisten tukeminen on minulle tärkeää, minä myös tutustun ihmisiin helposti ja koiranikin siinä vähän auttaa!
Hautamäki antaa vapaaehtoistyölle torstaipäivänsä. Halisten jakopisteellä on päivästä riippuen kymmenkunta henkeä. Päivä sujuu aina samalla lailla: ensin aamulla Operaatio Ruokakassin pakettiauto tulee ja vapaaehtoiset kantavat ruuat sisään.
– Kokoamme ruuasta ihan kuin kaupan tiskin. Alkuun painavat ruuat ja loppuun kevyemmät.
Kello kaksitoista alkaa jakelu, ihmiset ovat saaneet kellonajan, jolloin voivat tulla, niin ei synny jonoa ulkopuolelle. Sisällä jono kulkee sutjakkaan, kerralla mahtuu kuusi ihmistä. Yhdestä ovesta sisään, kerätään ruuat kasseihin ja toisesta ovesta ulos, Hautamäki kertoo.
Halisista ruokaa hakee kaikkiaan reilut sata ihmistä. Kassin voi saada joka toinen viikko, joten viikoittain käy sitten puolet siitä.
Hautamäen terveiset päättäjille ovat selvät: apua todella tarvitaan, eikä sen saa antaa ainakaan loppua, päinvastoin tarvetta olisi enemmällekin.
– Meillä käy paljon iäkkäitä ihmisiä ja tietenkin työttömiä. Paljon tahdotaan myös jutella. Tämä saattaa monelle olla päivän ainoa ihmiskontakti. Meillä onkin sitten aina yksi vapaaehtoinen istuskelemassa kahvitarjoilun luona niin, että voi jäädä siihen juttelemaan, jos haluaa.