Ensin hyvät uutiset:
– Ainakin kansallisesti demokratian tila näyttää kaikesta huolimatta hyvältä. Globaalisti se onkin sitten ehkä haasteellisempaa, sanoo Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orell.
Mutta sitten on se mutta:
– Äänestysaktiivisuus ei ainakaan näyttäisi olevan nousemassa. Niin ikään on syytä olla huolissaan vaalien välisestä ajasta. Usein tolkulliset äänet jäävät varjoon, kun erilaiset kovaääniset näkemykset saavat tilaa. Siinä on myös medialla peiliin katsomisen paikka.
Ja sitten on tietenkin yleinen keskustelukulttuuri, jossa kyseenalaistetaan vastustajien motiivit ja ymmärretään tahallaan asioita väärin. Orell muistuttaa, ettei se ole vain somen ongelma, sillä jopa eduskuntakeskustelu on toisinaan sellaista.
– Toisaalta on niinkin, että ihmisten odotukset demokratialta ovat usein vähän kohtuuttomia. Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, mutta parempaakaan ei ole keksitty. En myöskään allekirjoita sitä, ettei sillä muka olisi väliä, kuka on päättämässä. Kyllä sillä on ja asiat myös muuttuvat.
Median näkökulmasta taisteluun demokratian puolesta pitää Orellin mukaan mennä asia edellä.
– Suomalaiset luottavat edelleen perinteiseen mediaan. Haaste on ehkä siinä, että pitäisi sisällöllä tavoittaa ne erimieliset, jotka eivät mediaa seuraa. Myös tulisi pitää keskustelu järkevänä. Se ei tarkoita, etteikö saisi olla erilaisia mielipiteitä, mutta tapa millä ne ilmaistaan, on se tärkeä juttu.
Yksi oleellinen asia on koulutusjärjestelmä.
– Se on peruskoulusta korkeakouluihin sivistyksen ja yhteiskunnallisen ymmärryksen kivijalka ja sen riippumattomuudesta ja resursseista täytyy pitää huolta. Siellä se perustyö tehdään.
Demokratia tässä ajassa on erilaista kuin vaikka muutama vuosikymmenen sitten. Se liittyy Orellin mielestä yhtenäiskulttuurin pirstaloitumiseen. Maailmankuvaa ei ole enää pitkään aikaan ammennettu puoli yhdeksän uutisista.
– Ehkä demokratia on sitä myöten myös henkilökohtaistunut. Ollaan voimakkaammin, mutta yhä harvempien asioiden puolesta – niin kuin vaikka ilmastomuutoksen tai ihmisoikeuksien. Se on sinänsä hyvä, mutta sopii myös kysyä, jääkö siinä sitten arkipäiväisempiä murheita huomaamatta, lapsiperheiden toimeentulo, ruokajonot ja vastaavat. Pitäisi nähdä myös lähelle.
Mitä yksi ihminen sitten voi tehdä demokratian eteen?
– Seurata kotimaan ja maailman asioita kiihkottomasti ja laaja-alaisesti, ja muodostaa sillä lailla maailmankuva, joka ei ole lukittu. Kannattaa seurata myös erimielisten ihmisten argumentaatiota. Somehan haluaa kuplauttaa meidät samanmielisten porukkaan. Sitä kannattaa haastaa.
Mitä demokratialle kuuluu -keskustelutilaisuus Tuomiokirkossa 30.1. klo 17. Mukana arkkipiispa Tapio Luoma, pormestari Piia Elo, Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen ja Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Samuel Oliveros De Nordenflicht. Keskustelua johtaa Jussi Orell.