Kaksi kypäräpäistä miestä remontissa olevassa kirkossa.

Vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkon peruskorjaus on haastava urakka. Siinä täytyy tasapainoilla vanhan säilyttämisen ja uusien tarpeiden välillä, kertovat vastaava mestari Esa Lehtinen ja kiinteistöjohtaja Kalle Luoma. Myös arkeologeilla on ollut tärkeä osuus projektissa.

Hautalöydöstä kolmen kuukauden viivästys

Ajankohtaista | 22.08.2025 | Lilja 8/2025

Teksti: Esko Pihkala | Kuva: Jussi Vierimaa

Turun Maarian kirkon korjaustyöt jatkuvat arkeologisten tutkimusten jälkeen taas täydellä teholla. Remontin odotetaan valmistuvan kesäkuussa 2026.

Maarian kirkon peruskorjaus sai kesäkuun alussa roimasti mediahuomiota, kun kirkon lattian alta paljastui purkutöiden yhteydessä suuri hautausmaa. Arkeologien arvioiden mukaan hautoja, joista vanhimmat ovat 1300-luvulta ja nuorimmat 1800-luvulta, voi olla kirkon alla useammassa kerroksessa jopa 200.

Löydön laajuus tuli yllätyksenä sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle että Museovirastolle.

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoma toteaa, että hautalöytö arkeologisine tutkimuksineen viivästyttää korjausurakkaa kolmella kuukaudella. Korjattu arvio on, että Maarian seurakunta saa peruskorjatun kirkon takaisin käyttöönsä heinäkuussa 2026.

Consti Korjausrakentamisen vastaavan mestarin Esa Lehtisen mukaan alkuperäinen tarkoitus oli, että lattian alta mahdollisesti löytyvät haudat jätetään koskemattomiksi. Suunnitelma oli kuitenkin siltä osin hylättävä heti, kun lattia purettiin.

–Vainajien luita oli heti näkyvissä ihan vanhan maantäytön pinnassa, Lehtinen toteaa.

Museovirasto nostatti ylös noin kaksikymmentä arkkua tutkimuksia varten. Loput arkut ja vainajat jätetään kirkon lattian alle mahdollisimman samanlaisiin olosuhteisiin, joissa ne ovat jo satoja vuosia hyvin säilyneet.

–Tarkoittaa sitä, että tänne tuotiin arkeologisia täyttöjä varten 60 tonnia savijauhoa, jolla arkut peitettiin. Se on muuten täysin samanlaista maa-ainesta kuin kirkon lattian alla on tähänkin asti ollut, mutta se on puhtaampaa, Lehtinen sanoo.

Maarian kirkon peruskorjaukseen oli ryhdyttävä, koska kirkossa on ollut jo useamman vuoden ajan sisäilmaongelmia.

–Kirkkoa remontoitiin vuonna 1909, jolloin lattian pohjaksi valettiin iso betonilaatta. Betonilaatan päälle tulivat eristeet ja niiden päälle lankkulattia. Kostumaan päässeet eristeet ovat aiheuttaneet täällä sisäilmaongelmia. Lisäksi täällä on ollut radon-ongelma, joka on johtunut vanhoista täytöistä eli lattian alapuolisista maa-aineksista, Luoma taustoittaa.

Kun remontti oli joka tapauksessa tehtävä, samalla on Luoman mukaan järkevää parantaa kirkon toiminnallisuutta ja esteettömyyttä.

Kirkkosalin takaosasta urkuparven alta poistetaan neljä kiinteää penkkiriviä, mikä tekee salin takaosasta monikäyttöisemmän. Alttarista katsoen salin vasempaan takakulmaan tulee sisävessa ja oikeaan takakulmaan keittiönurkkaus. Näin kirkkosalin perällä on mahdollista järjestää pienimuotoisia kahvittelutilaisuuksia, jolloin Maarian pappila vapautuu enemmän muunlaiseen käyttöön.

Kirkkosalista tehdään esteetön poistamalla sieltä kaikki porrastasot.

–Lattiassa on 14 senttimetrin tasoero kirkkosalin takaosasta alttarille. Me teemme lattiasta kaltevan, seitsemän millimetriä per metri, jotta tasoero saadaan pois. Samoin alttarin 15 senttimetriä korkea porrasaskelma poistetaan ja ahdasta alttarialuetta vähän suurennetaan, jotta pappi ei kompuroi alttarilla, Lehtinen avaa.

Siinä tuli lueteltua kaikki, mikä Maarian kirkossa remontin myötä muuttuu.

Sen lisäksi kirkon seinä- ja kattopinnat puhdistetaan ja konservoidaan. Sama tehdään kirkon esineistölle. Lattia pysyy ennallaan. Salin etuosa on jatkossakin tiililattiaa ja takaosa lankkulattiaa.

Lehtinen sanoo olevansa kiitollinen, että on päässyt vastaavaksi mestariksi näin mielenkiintoiseen korjauskohteeseen.

–Tällainen keskiaikainen kirkko ei poikkea normaalista korjausrakentamisesta muilla tavoin, mutta meidän täytyy ottaa rauhallisemmin. Me emme voi ikinä vain lähteä suin päin tekemään töitä. Täällä on aina tarvittaessa Museoviraston hyväksymä arkeologi paikalla, joten uuden työvaiheen alkaessa meidän täytyy ensin aina pitää palaveri ja yhdessä katsoa, miten edetään, Lehtinen kuvailee.

Museoviraston asiantuntemuksen lisäksi korjausrakentajilla on tukenaan seurakuntayhtymän intendentin laatima 40-sivuinen ohje, miten kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas kirkko remontin ajaksi suojataan.

Korjausurakalle on esimerkiksi laadittu kosteudenhallintasuunnitelma.

–Jos ajatellaan esimerkiksi lattian valutöitä, niin meidän on tehtävä ne osissa, koska valutöistä aiheutuu kosteutta. Meidän täytyy pitää mahdollisimman pienenä se kosteus, jonka me itse tänne tuomme, Lehtinen toteaa.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.