Uutta lehden nimeä pohdittiin pitkään ja seurakuntalaisiakin haastettiin nimikilpaan. Lopulta Lilja keksittiin ihan toimituksen oman väen voimin. Nimi herätti – kuten kaikki uudistukset – alkuun ihmetystä ja jopa suuttumusta: mikä ihmeen vanhan naisen nimi se sellainen Lilja on!
Eikä se edes ole, sillä Liljoja on pitkin vuosia riittänyt tasaisen varmasti kaikkiin ikäluokkiin.
Mutta Lilja on muutakin kuin naisen nimi. Se on itse asiassa hyvin kristillinen symboli, minkä lisäksi se liittyy myös Turkuun elimellisesti: onhan kaupungin vaakunassa A-kirjaimen (Aboa) lisäksi neljä liljaa. Vaakuna puolestaan perustuu kaupungin sinettiin vuodelta 1309.
Vaakunassa liljat viittaavat Neitsyt Mariaan, kuten paljossa muussakin kristillisessä symboliikassa. Maria on keskiajalta asti usein kuvattu liljojen kanssa. Niiden katsotaan symboloivan puhtautta ja viattomuutta. Mutta koska Maria on niin tärkeä hahmo kristinuskossa, hänellä on itse asiassa kaksi kukkasymbolia: liljan lisäksi myös ruusut viittaavat häneen.
Neitsyt Maria taas liittyy Turkuun ja seurakuntayhtymään elimellisesti, sillä Maria on Tuomiokirkon suojeluspyhimys – yhdessä Pyhän Henrikin kanssa.
Tuomiokirkossa Maria on monessakin paikassa, mutta ehkä rautaisimpia liljoja löytyy Pyhän Ruumiin kappelin keskiaikaisesta takorauta-aidasta. Piispa Maunu II Tavast lahjoitti vuonna 1425 Tuomiokirkolle tämän aidan, jota pidempää vastaavaa ei löydy muualta Pohjoismaista. Se onkin yksi kirkon arvokkaimmista esineistä.
Maria on toki kaupungissa läsnä muinkin tavoin. On esimerkiksi Maariankatu, Maarian kirkko ja Yli-Maaria. Tuomiokirkossa Maria on läsnä monissa paikoissa, esimerkiksi Kaikkien pyhien kappelin maalauksissa. Turun linnaan on koottu vanhoja pyhimyspatsaita, joista monet esittävät Mariaa. Itse asiassa Maria on lyhennettynä läsnä jopa silloin, kun turkulainen sanoo ”Totta maar”. Jumalaäiti ikään kuin takaa, että tietysti asia on noin.
Keväällä liljoja on paitsi puutarhoissa, myös Tuomiokirkkotorilla, kun 4000 partiolaista marssii vuosittaisessa paraatissaan. Tämä Ranskan liljaksi kutsuttu symboli on ollut partiolaisten tunnus iät ajat.
Päivittäin kaupungilla voi bongata liljoja bussien kyljistä, joissa lilja on nykyisin entisen vaakunan sijasta.
Etunimenä Lilja juontaa juurensa englannin Elisabethistä, jonka hellittelynimi on Lily. Kuuluisa versio tästä on edesmenneen kuningatar Elisabethin mukaan nimetty Lilibet, prinssi Harryn tytär.
Etymologisen sanakirjan mukaan sana ”lilja” on ruotsinlainaa ja esiintynyt kirjakielessämme Agricolasta saakka.
Raamatussa lilja mainitaan usein. Esimerkiksi Laulujen laulussa sanotaan: ”Olen Saaronin ketojen kukka, laaksojen lilja. Kuin lilja ohdakkeiden keskellä on minun armaani neitojen keskellä. Hänen huulensa ovat liljankukat, niillä helmeilee kirkas mirha.”
Lilja puhkeaa kukkaan myös jouluna: ”Keskellä liljain ja ruusujen, nukkuu Herra ihmisten” lauletaan Heinillä härkien kaukalon kolmannessa säkeistössä.
Mutta koska kristinuskossa monet asiat on lainattu aiemmista uskonnoista tai tarustoista, niin liljallakin on historiansa myös muuna kuin Marian kukkana. Kreikan mytologiassa lilja oli Zeuksen vaimon Heran kukka. Tarinan mukaan lilja muodostui Heran läikkyneestä rintamaidosta. Näin lilja on liittynyt äidillisyyteen jo kauan ennen Mariaa.
Erityisen tuttu Lilja on turkulaisille ylioppilaille vapun aikaan. Kun ensin on laitettu lakki päähän, niin ihmismeri siirtyy Aurakatua alas Runebergin puistoon, jossa on Wäinö Aaltosen punagraniittinen Lilja-patsas. Se on seissyt siellä liki sata vuotta ja on ensimmäinen kaupungin kukkarosta maksettu ulkoveistos. 1920-luvun lopulta saakka se on lakitettu. 1960-luvulla ohjelmaan otettiin myös patsaan pesu jättikokoisella hammasharjalla.
Lilja on naisen nimi, jota patsas esittää, mutta lilja löytyy myös itse patsaasta. Naisen jalkojen juureen on veistetty sama lilja, joka löytyy Turun vaakunasta, kuten Wäinö Aaltonen hyvänä markkinointimiehenä ideaansa aikanaan kaupungin päättäjille myi.
Liljalaaksokin Turusta löytyy. Sekin kuulostaa raamatulliselta, mutta itse asiassa alueella vain sattuu olemaan kadunniminä erilaisia kukkasia.