Kaksi miestä kirkkosalissa. Toisella kaulassaan tunnistekortti, toisella papinpanta.

Uusi seurakuntakeskus rakennettiin vanhaa kunnioittaen. Arkkitehti Pekka Pitkäsen kädenjälki näkyy parhaiten uuden seurakuntakeskuksen kirkkosalissa, kiinteistöjohtaja Kalle Luoma ja kirkkoherra Tuomo Norvasuo kertovat.

Uuden seurakuntakeskuksen ovet avautuvat

Kirkosta kirkkoon | 10.04.2025 | Lilja 4/2025

Teksti: Heidi Pelander | Kuva: Antti Partanen

Pitkä odotus päättyy, kun seurakuntalaiset pääsevät kevään mittaan nauttimaan uudesta Hirvensalon seurakuntakeskuksesta. Täydessä käytössä keskus on syyskuusta lähtien.

Kirkkoherra Tuomo Norvasuo ja seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoma esittelevät Hirvensalon uutta seurakuntakeskusta innoissaan.

– Tämä on pinta-alaltaan noin kaksinkertainen vanhaan nähden. Tilassa on maalämpö, ja se on monikäyttöinen, esteetön ja teknisesti turvallinen. Innolla odotamme, miten toiminta tänne rakentuu, Luoma sanoo.

Norvasuon mukaan keskuksen remonttia suunniteltiin yli 20 vuotta. Lopulta sisäilmaongelmat ajoivat tilojen käyttäjät väistötiloihin vuonna 2020. Vanhaa kunnioittaen rakennettu uusi keskus valmistui helmikuussa.

Noin 1400 kerrosneliön keskus jakautuu kahteen kerrokseen. Tiloissa on muutama työntekijöiden toimisto, mutta valtaosa rakennuksesta on tarkoitettu seurakuntalaisten käyttöön.

– Lähtökohtana oli, että seurakunnalla on puute toiminnallisista tiloista, Norvasuo summaa.

Alkuperäisen keskuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen, ja se valmistui vuonna 1962. Uudessa keskuksessa Pitkäsen kädenjälki näkyy parhaiten kirkkosalissa, joka vino katto, isoista ikkunoista tulviva luonnonvalo ja valkoiset tiilipinnat tuntuvat tutuilta.

Norvasuo iloitsee kirkkosalin monikäyttöisyydestä. Tilaan mahtuu parhaimmillaan 300 henkeä, mutta sen saa myös jaettua kahtia. Messujen ja muiden tapahtumien lisäksi salissa voisi pitää vaikka kamarimusiikkikonsertteja. Salissa on digitaaliset urut, ja flyygeli on tilauksessa.

Yläkerran aula tarjoaa tilat esimerkiksi vapaamuotoisille kokoontumisille tai vaikka taidenäyttelylle. Aulan kupeessa on lasiseinäinen kokoontumistila sekä kuumennus- ja harrastuskeittiö.

– Olemme suunnitelleet, että sunnuntaisin kello 16 olisi joka viikko erityylinen ja eri ryhmille suunnattu messuhetki. Niihin voisi yhdistää yhteisöruokailun, sille on ollut kysyntää, Norvasuo sanoo.

Yläkerrassa on myös kolmeen osaan jaettavat toimitilat, joihin on suunniteltu ainakin varhaiskasvatuksen toimintaa. Alakerrassa on tilaa diakoniavastaanotolle, nuorisotyölle ja partiolippukunta Louhen tytöille.

Kevään aikana tiloihin muuttavat Pitkäpellonkadun Pitkiksessä pyörineet toiminnot sekä partiolippukunta Louhen tytöt parkkipaikan parakeista. Nuorten toiminta alkaa tiloissa syksyllä.

Toimintaa suunnitellaan Norvasuon mukaan innolla. Eri huoneiden nimistä on mietitty myös nimikilpailua. Täydessä käytössä tilat ovat syyskuun alun avajaisviikonlopun jälkeen.

Jatkossa Martinseurakunnan toiminta keskittyy Hirvensaloon ja Marttiin. Norvasuo toivoo, että kaikki seurakuntalaiset kokisivat myös uudet tilat omikseen. Tavoitteena on, että tilat tulisivat mahdollisimman monipuoliseen ja tehokkaaseen käyttöön.

– Tämä vaatii uudenlaista toimintakulttuuria ja yhteisiä pelisääntöjä.

Kalle Luoman mukaan yhtymän tilojen kunnossapitoa ja huoltoa suunnitellaan ja dokumentoidaan jatkossa entistä systemaattisemmin. Näin varmistetaan, että tilat pysyvät kunnossa.

Yhtymä teettää tänä vuonna myös arkkitehtuurin diplomityön, jossa selvitetään, miten Martinkirkkoa saataisiin monikäyttöisemmäksi.

– Muutokset on tavoitteena toteuttaa hyvin hienovaraisesti, Luoma sanoo.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.