Tunnelma on kuin torilla, ja ehkäpä tämä tavallaan onkin Turun todellinen tori – ainakin talvisaikaan. 50 sentillä saa kahvin, päivän sosiaalisuusannoksen ja vähän tulee liikuttuakin, kun pitää päästä paikan päälle.
Kaverukset Olavi Jansson ja Esko Ilmolahti istuvat kahviossa harva se päivä. Kahvin ja kuulumisten vaihtamisen lisäksi saa samalla tehtyä päivän kauppaostokset. Kun toimittaja ja valokuvaaja esittelevät itsensä ja kysyvät sopiiko istua seuraan, vastaus on selvä.
– Eikös se ole aika epäturkulaista?
Mutta lupa toki heltiää. Sitä paitsi onhan kahvilassa heille tuttuja naamoja ties kuinka paljon, vaikka yleensä pysytäänkin omissa porukoissa. Aamukahvilla jutellaan kuulemma ihan kaikesta.
– Äsken olivat aiheena vaatekoot. Ostin täältä eilen takin ja se oli XXL, vaikka en ole kovin suurikokoinen. Kiinalaisia kokoja, Jansson kertoo.
– Ja tietenkin puhutaan niistä kahdesta pellestä, jotka maailmaa hallitsevat. Trump sanoo jotain tunnin päästä päinvastaista, Ilmolahti jatkaa.
Citymarket on valikoitunut tapaamispaikaksi, koska molemmat asuvat niillä nurkilla.
Viereisessä pöydässä puolestaan kokoontuu melkoinen määrä turkulaista urheiluhistoriaa, on jalkapalloilijoita ja jääkiekkoilijoita, golfareita ja muita. Parhaimmillaan seurueessa on ollut peräti 18 miestä, osa seisomapaikoilla.
Mutta toisaalta seisomapaikkoihin on totuttu, sillä tämä porukka on seurannut ja harrastanut urheilua 50-luvulta saakka. Osa muistaa vielä, kun Urheilupuistossa pelattiin luonnonjäällä.
– Täällä käy meidän lisäksemme paljon tuttuja kasvoja. Jotkut parikin kertaa päivässä. Oma porukkamme kokoontuu joka päivä paitsi sunnuntaina, kertoo Rempo Särös, entinen TPS:n valmentaja ja näyttää kahvilan toiselle puolelle.
– Tuolla korkean pöydän ääressä kokoontuvat puolestaan koripalloilijat, kun he eivät mahdu näihin pieniin tuoleihin.
Eikä se muuten edes ole vitsi.
Päivän kulku on myös aina samanlainen.
– No kun eihän täällä yhden kahvikupin hinnalla kehtaa kauan istua. Kaksi tuntia enintään, joku sanoo ja kaikki nauravat: kaksi tuntia sattuu olemaan myös parkkiaika hallissa.
Osalla on rouvakin mukana, mutta naisilla on omat juttunsa ”tarpeeksi kaukana toisessa pöydässä”.
Herrojen tarinointi kiertää paljolti urheilun, ennen kaikkea jääkiekon, ympärillä. TPS:n menestys tai menestymättömyys on keskeistä. Vetoa lyödään niin Veikkauksen kautta kuin keskinäisestikin. Toisinaan on kuulemma ollut lähellä, että voittopotti olisi jopa jaettu, jolloin jokainen olisi saanut hyvinkin viisi senttiä.
Kun työväki tulee lounastauolleen, on yleensä vahdinvaihdon vuoro. Mutta seuraavana aamuna tullaan sitten taas uudestaan.
Ei hullumpi tapa viettää eläkepäiviä ja ennen kaikkea huolehtia henkisestä hyvinvoinnista!