Kirkon jäsenmäärä väheni viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 1 032 hengellä, mutta jäsenmäärän laskun seasta pilkahtelee myös positiivisia signaaleja.
Kirkkoon viime vuonna liittyneiden määrä kasvoi Turussa ja Kaarinassa 1 127 henkeen. Samalla kirkosta eronneiden määrä laski 2 559 henkeen. Tämä oli jo kolmas vuosi putkeen, kun nämä luvut kehittyivät kirkon jäsenmäärän kannalta myönteiseen suuntaan.
Kahdessa seurakunnassa, jotka molemmat saivat lisäapua muuttoliikkeestä, suotuisa kehitys johti viime vuonna jäsenmäärän kasvuun. Ne olivat Mikaelinseurakunta ja Åbo svenska församling.
Mikaelinseurakunnan jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 363 jäsenellä 21 197:ään. Kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan kasvua selittää kirkkoon liittyneiden ennätyssuuri määrä, 201 henkeä.
–Kyse on ollut myöhemmällä iällä kirkkoon liittyneistä myöhäisherännäisistä. Etenkin nuorten miesten kasvanut kiinnostus kirkkoa kohtaan nousee esiin. Sanoisin näppituntumalta, että miesten osuus viime vuonna kirkkoon liittyneistä oli 60 prosenttia, Lehikoinen tarkastelee.
Lehikoinen selittää ilmiötä rauhattomalla maailmanajalla, jossa Ukrainan sota kummittelee taustalla. Epävarmuuden keskellä ihmiset kaipaavat elämäänsä jotain pysyvää ja hakevat vastauksia myös hengellisyydestä. Mikaelinseurakunta on uudenraikkailla toimintamuodoilla – kuten Harrastaja-ajoneuvojen kauden avajaisilla ja Papit baanalla -liikkeellä – onnistunut tavoittamaan alueensa nuoria aikuisia.
–Meillä alkoi juuri seurakunnan alfa-kurssi, missä käydään läpi kristinuskon perusteita. Alfa-kurssit ja Raamattukoulu ovat tällä hetkellä nuorten aikuisten keskuudessa suositumpia kuin koskaan minun aikanani, Lehikoinen toteaa.
Loput Mikaelinseurakunnan kasvusta selittää Lehikoisen mukaan alueelle muuttaneet. Alue on Turun kaupungin nykyisessä kasvusuunnassa. Sinne nousseita uusia asuinalueita ovat muun muassa Linnanfältti, Herttuankulma ja Kirstinpuisto.
Åbo svenska församlingin jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 54 henkilöllä 9 306 jäseneen.
Kirkkoherra Mia Bäckin mukaan suurin kasvua selittävä tekijä on se, että ruotsinkielisten muuttoliike Turkuun ja Kaarinaan on vilkastunut. Niissä asuu Bäckin mukaan tällä hetkellä enemmän ruotsinkielisiä kuin pitkään aikaan.
–Seurakuntaamme muutti 702 henkilöä, kun vain 522 muutti pois. Kirkkoon kuuluminen on myös yleisempää ruotsinkielisten kuin suomenkielisten keskuudessa, Bäck toteaa.
Bäckin mukaan Åbo svenska församlingin suuntaan on myös jonkin verran seurakuntayhtymän sisäistä muuttoliikettä. Kyse on suomenkielisistä ihmisistä, jotka kokevat Åbo svenska församlingin vastaavan omia arvojaan paremmin kuin asuinalueensa suomenkielinen seurakunta.
–Monet kokevat, että Åbo svenska församling on moderni, avoin ja inklusiivinen yhteisö. Seurakunnan työ pakolaisten ja eri vähemmistöjen, muun muassa sateenkaari-ihmisten, parissa mainitaan usein syyksi sille, miksi ihmiset liittyvät Åbo svenska församlingiin, Bäck toteaa.