Pitkän, ainakin 30 metrin, jonomarssin jälkeen Sammaltassun kerholaiset saapuvat lähiaarniometsään Littoisten seurakuntatalon takapihalla. Kerhon vetäjät Eveliina Ellmén ja Eija Suvanto ovat virittäneen kahden puun väliin narun, joihin on laitettu pyykkipojilla kuvia metsän eläimistä. Ensin kuitenkin käydään läpi vähän sääntöjä luonnossa liikkumiseen.
– Mitä luontosääntöjä te tiedätte? Ellmén kysyy.
Lasten ei tarvitse kauan miettiä: Ei saa heittää roskia luontoon. Ei saa repiä sammalta. Ei saa pelästyttää eläimiä. Ei saa rikkoa puita.
– Entä saako liikkua ja leikkiä?
– Joo! huutavat kaikki yhteen ääneen. Päivän agendalla on tunnistaa eläimiä valokuvista.
– Käpytikka! tietää joku ansiokkaasti. Muutkin kuvien eläimet löytyvät: kalhu, olava ja hilvi.
Ja valkopupu. Joskin Janika tietää, että pupun turkki on valkoinen siksi, ettei sitä huomaisi niin helposti lumen keskeltä.
Kaksi kertaa viikossa kokoontuva Littoisten päiväkerho on Sammaltassun kotipesä, mutta ohjaajat voi tilata Sammaltassu-pehmolelun ja luontotehtäviä sisältävän matkalaukkunsa kanssa myös muualle, päiväkoteihin ja vaikka perhekerhoihin.
Ideana on, että aina ollaan ulkona luonnossa – ja luonnoksi kelpaa vähän pienempikin metsäläntti, kun myös lapset ovat aika pieniä. Luontoteemat vaihtelevat esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Syksyllä tutustuttiin eri puulajeihin ja tehtiin pieniä tehtäviä – ja tietenkin leikittiin metsässä.
– Meillä on aina myös joku pieni palkinto, kun tehtävät on tehty. Joskus olemme tehneet trangialla popcornia ja nyt syksyllä viritimme kerhon lopuksi puiden väliin riippukeinut ja pötköttelimme niillä ja kuuntelimme musiikkia, Ellmén kertoo.
Kun pikkuisille opettaa luontosuhdetta, niin pitää mennä leikinomaisesti ja yksinkertaisesti.
– Visuaalistamme paljon asioita, meillä on esimerkiksi oikeannäköisiä lintupehmoja. Asioiden tutkiminen on asia mitä lapset rakastavat yli kaiken – he kulkevat metsässä nokat pitkänä ihmettelemässä. Lapset myös keksivät metsässä paljon tekemistä. Leluja ei ole koskaan mukana, mutta kepit ja kivet muuttuvat sellaisiksi, Ellmén sanoo.
Ihmekö sitten, että metsästä on löytynyt jopa kuuraketti! Se muistutti aika paljon puunrunkoa.
– Haluamme tarjota positiivisen kokemuksen luonnosta. Luonnon arvostus myös kasvaa ja lapselle jää näistä kokemuksista jälki, joka ehkä kantaa aikuisuuteen, Ellmén toivoo.
Sammaltassukaksikosta Eveliinan voi nyt bongata myös ulkomainoksista, kun Ilmastomuuttajat -kampanja esittelee arjen ympäristötyötä tekeviä turkulaisia. Itse luontotoiminnan idea oli kuitenkin molempien.
– Tulin aikanaan äitiyslomalta Eijan pariksi ja hän puhui, että tahtoisi käydä ympäristökasvattajakoulutuksen ja lopulta kävimme sen yhdessä. Sammaltassu oli opintojemme hanke ja se jäi sitten elämään. Saimme siitä myös Kirkon Ympäristökasvatuspalkinnon.
Mutta takaisin metsään: Eija on käynyt ”piilottamassa” pahvista leikattuja pupuja, ruskeita ja valkoisia, maastoon ja lasten pitää löytää ne – samalla tulee konkreettisesti selväksi mitä suojaväri oikeastaan tarkoittaa.
– Aloitetaan jo! huutavat lapset sillä tehtävä vaikuttaa ihanan helpolta. Kaikki puput myös löytyvät. Jos tämä olisi ollut kisa, Artur olisi voittanut: hän löysi peräti kuusi.
Ilmastonmuuttajat antavat ilmastotyölle kasvot
Minna Vesanto teksti
Ilmastonmuuttajat-kampanja tuo helmi-maaliskuussa esille turkulaisia arjen ilmastotyötä tekeviä henkilöitä. He työskentelevät yrityksissä ja organisaatioissa, jotka ovat sitoutuneet auttamaan kaupunkia saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2029 mennessä.
Katukuvassa ja verkossa näkyvä kampanja antaa turkulaiselle ilmastotyölle kasvot. Ilmastonmuuttajat toimivat yrityksissä ja organisaatioissa, jotka ovat allekirjoittaneet kaupungin kanssa ilmastositoumuksen osana Turun ilmastokaupunkisopimusta.
Seurakuntayhtymän ilmastonmuuttaja kampanjassa on Sammaltassun luontotoiminnan lastenohjaaja Eveliina Ellmén, joka kasvattaa tulevaisuuden ilmastonmuuttajia.
Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, jolloin kaupunki täyttää 800 vuotta. Tämän jälkeen Turku on Suomen ensimmäinen ilmastopositiivinen kaupunki eli se sitoo enemmän hiiltä kuin mitä se päästää ilmakehään.
Turku on investoinut erityisesti kestävään energiaan ja infrastruktuuriin. Kaupunki etenee suunnitelmansa mukaan, suurimmat haasteet liittyvät liikenteen päästöjen leikkaamiseen. Loppuihin päästövähennyksiin tarvitaan mukaan myös yhteisöt, asukkaat ja yritykset.
Lisää ilmastonmuuttajista turku.fi/ilmastonmuuttajat.