Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vaatii jatkossa rikosrekisteriotteen myös vapaaehtoisesti alaikäisten parissa toimivilta täysi-ikäisiltä avustajiltaan.
Diakonia- ja sielunhoitotyön johtaja Teemu Hälli ja kasvatustyön vs. johtaja Susanna Lundqvist toteavat, että kyseessä on puhtaasti ennaltaehkäisevä toimenpide, jolla halutaan varmistaa, että lasten oikeus koskemattomuuteen toteutuu seurakuntien leireillä ja muissa tapahtumissa.
–Haluamme ylläpitää ja kehittää leiriturvallisuutta. Se on meille tärkeä asia. Haluamme varmistaa, että leirikokemus on kaikille hyvä, Hälli muotoilee.
Työ- ja virkasuhteessa alaikäisten parissa toimivilta työntekijöiltä laki on vaatinut tarkastamaan rikosrekisteriotteen jo vuodesta 2003 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien laki on antanut toiminnan järjestäjälle harkintavallan pyytää rikosrekisteriotteet myös vapaaehtoistyöntekijöiltä.
Hälli korostaa, että rikosrekisteriotteita ei pyydetä ihmisiltä miten sattuu huvittamaan.
Lain vaatimusten mukaisesti seurakuntayhtymä on laatinut alaikäisten koskemattomuuden turvaamisesta suunnitelman, jossa tarkasti määritellään, miten rikosrekisteriote vapaaehtoisilta pyydetään ja miten niitä käsitellään. Otteita käsitteleviä työntekijöitä sitoo salassapitovelvollisuus.
Rikosrekisteriote vaaditaan jatkossa kaikilta uusilta vapaaehtoisilta ja pyydetään myös vanhoilta vapaaehtoisilta jälkijättöisesti. Ne vapaaehtoistehtävät, joita uusi linjaus seurakunnissa koskee, ovat leiriavustajat, rippileirien täysi-ikäiset isoset ja Koulusaapas-toimintaan osallistuvat.
Palveluoperaatio Saapas on ollut kirkon etsivää ja jalkautuvaa nuorisotyötä, jota on tehty jo 1970-luvulta lähtien. Nyt käynnistyvässä Koulusaapas-pilotissa sama palvelumuoto levitetään kouluihin, joissa on Lundqvistin mukaan alkanut ilmetä tarvetta vapaaehtoisille aikuistyöntekijöille.
Pilottiin ovat lähteneet mukaan Syvälahden koulu, Katariinan koulun Halisten yksikkö ja Rieskalähteen koulu.
–Olemme koulupihalla läsnä ja tarjoamme koululaisille mahdollisuuden tulla juttelemaan turvalliselle aikuiselle, Lundqvist toteaa.
Seurakuntayhtymän laatimassa suunnitelmassa todetaan, että merkintä rikosrekisterissä ei vielä automaattisesti tee henkilöstä sopimatonta vapaaehtoistehtävään. Hällin mukaan harkinta tehdään tapauskohtaisesti. Jos taustalla on esimerkiksi seksuaalirikoksia, niin se käytännössä sulkee oven leiriavustajaksi.
Hälli arvelee, että harkintaa tuskin täytyy käyttää kovin usein.
–Tämä on ennaltaehkäisevä toimi. Ne ihmiset, joilla rikosrekisterissä on merkintöjä, tuskin jatkossa edes hakevat vapaaehtoistyöntekijöiksi, Hälli uskoo.
Seurakuntayhtymä on lähettänyt uudesta linjauksestaan avustajille jo tiedotteen. Se ei ole herättänyt mitään vastalauseita. Lundqvist ja Hälli uskovatkin kaikkien hyväksyvän asian ja ymmärtävän, kuinka tärkeää on luoda seurakuntiin leiriturvallisuus, jossa kaikilla on hyvä ja turvallinen olla.
–Ne viestit, jotka mitä olen saanut esimerkiksi koulumaailmasta, kertovat häirinnän olevan edelleen valitettavan yleistä. Meidän pitää tehdä määrätietoisesti työtä sen vähentämiseksi, Hälli linjaa.