Luterilaisessa perinteessä paastossa pidättäydytään tietyistä nautinnoista tai ruuista, kuten vaikkapa lihasta. Ideana on raivata tilaa rukoukselle ja hiljentymiselle. Varsinkin täällä pohjoisessa paasto on aiempina vuosisatoina ollut myös pakon sanelemaa, kun ruokaa ei ole keväällä enää vaivaksi saakka riittänyt.
Perinteisen paaston kaverina ja rinnalla on jo reilun vuosikymmenen kulkenut Ekopaasto. Sen ajatuksena on haastaa ekopaastoaja kohtuuteen ja kutsua hänet vahvistamaan luontosuhdettaan sekä pienentämään seitsemän paastoviikon ajan omaa hiilijalanjälkeään. Tänä vuonna Ekopaastoa vietetään 4.3.– 19.4.
Kohtuullistamista voi tehdä monin tavoin, ja yleensä bonuksena tulee myös elettyä terveellisemmin. Ekopaastoon voi kuulua vaikkapa että syö kasvispainotteisesti sekä liikkuu viisaasti: kävelee ja pyöräilee aina kun mahdollista ja muuten suosii joukkoliikennettä. Ekopaaston aikana voi kiinnittää huomiota omaan kuluttamiseen – ostamalla vain tarpeellista ja kestävää säästää paitsi rahaa myös ympäristöä.
Tämän vuoden ekopaastokampanjassa nostetaan esiin toivon ja yhteisöllisyyden merkitystä. Kampanjan aikana vinkataan esimerkiksi minkälaisia valintoja voi tehdä maapallon kannalta kestävämmän elämän puolesta. Syyllistämisen sijaan ideana on rohkaista jokaista tekemään itselleen mahdollisia tekoja. Ekopaastokampanja haastaa kaikki mukaan kohtuullisuuteen sekä jakamaan omia arkisia toivon tekoja ja sanoja.
Ekopaastoa voi seurata somessa tunnisteella #ekopaasto sekä osoitteessa www.ekopaasto.fi. Facebookissa ekopaastoseuraajia on jo reilut 8000. Kirkkohallituksen pari vuotta sitten teettämän seurannan mukaan kampanja tavoitti reilut 400 000 suomalaista somen eri kanavissa.