Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen vastuupiispana toimii arkkipiispa Tapio Luoma. Hänen ensimmäinen muistonsa Yhteisvastuukeräyksestä on 70-luvulta, jolloin nuori lukiolainen oli lupautunut listakerääjäksi silloisessa kotikaupungissaan Vaasassa.
– Muutamien koulupäivien päätteeksi kuljin keskustan kerrostaloissa, joiden ulko-ovet eivät silloin olleet nykyiseen tapaan lukossa. Nousin hissillä ylimpään kerrokseen ja lähdin kulkemaan rappukäytävää alaspäin ovikelloja soitellen. Mieleeni on jäänyt jännitys, koska ei voinut tietää, millaista väkeä oven takana asuu ja millainen olisi vastaanotto. Pääsääntöisesti vastaanotto oli myönteistä. Kokemus listakerääjän tehtävästä oli opettavainen.
Edelleen arkkipiispan sydämessä on lämmin paikka Yhteisvastuukeräykselle.
– Se on hieno ja perinteinen tapa osoittaa välittämistä niille lähimmäisille, jotka tarvitsevat tukea ja apua. Oma lahjoitus voi osaltaan lievittää heidän hätäänsä, mutta tärkeää on myös se, mitä itsessä tapahtuu, kun luopuu omastaan. Näin voi liittyä niiden joukkoon, jotka yhdessä haluavat toimia inhimillisyyden ja myötätunnon vahvistumisen hyväksi.
Palvelukoordinaattori Katja Pääkkönen Kirkkopalveluista kertoo, että tänä vuonna tuotonjakoon on tehty sellainen muutos, että nyt varat jaetaan tasan kotimaan kohteiden ja ulkomaanavun kanssa. Aiemmin ulkomaille meni potista vähän suurempi osa.
– Nyt katsottiin, että meille vapaaehtoisten työ on keskeistä ja heille taas on tärkeää, että auttamistyö näkyisi paremmin kotiseurakunnassa. Siksi seurakuntien kautta jaettavan avun osuus on noussut kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin. Näin siis vastataan keräyksen toteuttajien toiveisiin ja tarpeisiin.
Tänä vuonna Partio valikoitui YV-keräyksen kotimaankumppaniksi ja sen työhön annetaan 20 % keräyksen tuotosta.
– Tahdoimme ottaa keräykseen positiivisen kulman ja valaa toivoa ja uskoa tulevaan. Partio vastaa tähän erinomaisesti, koska sehän nimenomaan tarjoaa mahdollisuuksia oppia ja kasvaa, sekä tarjoaa yhteisöllisyyttä, minkä lisäksi siellä lähtökohtaisesti nuoret aina itse suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa. Se sopii hyvin keräyksen 75-vuotisjuhlan teemaan, Pääkkönen kertoo.
Puolet keräystuotosta jaetaan edelleen Kirkon Ulkomaan avun kautta.
Tänä vuonna Kirkon Ulkomaanavun esimerkkikohde on Keski-Afrikan tasavalta, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Tuemme nuorten ja lasten koulutusta sekä ruohonjuuritason rauhantyötä. Kirkon Ulkomaanavulle osoitettavat rahat kanavoidaan katastrofirahaston kautta, josta voidaan auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kautta maailman, Pääkkönen kertoo.
Keräys tuottaa vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa ja rahaa keräämässä on jopa 40 000 vapaaehtoista. Mukaan pääsee helpoimmin ottamalla yhteyttä lähiseurakunnan keräyspäällikköön.
– Voi lähteä lipaskerääjäksi, osallistua tapahtumiin tai vaikka kehittää ihan oman. Tänä vuonna on mahdollista toimia kerääjänä myös digitaalisesti, jolloin ei tarvitse edes kotoaan lähteä: eli kun hankkii digilippaan, niin siihen voi sitten kerätä ystäviltä ja tutuilta lahjoituksia ja lippaan tuotto kerryttää Yhteisvastuun kokonaispottia, Pääkkönen sanoo.