Turkulaisen Tarumaija Aallon silmin katsottuna tuoreimmat lukutaitoa mittaavat tutkimukset kertovat kansallisesta hätätilasta: suomalaislasten lukutaito on heikentynyt hälyttävän paljon.
Tästä kertovat sekä koulutustuloksia maiden välillä vertaileva PISA-tutkimus että lasten lukutaitoa eri maissa mittaava PIRLS-tutkimus.
‒ Suomi oli PISA-vertailussa 2000-luvun alussa todella korkealla lasten lukutaidossa, mutta vuodesta 2012 lähtien tuloksissa voi nähdä laskevan trendin, joka on vain kiihtynyt. Yhdeksäsluokkalaisista 21,4 prosenttia ei osaa lukea hyvin.
‒ Samaa kertoo nelosluokkalaisilla tehty, pelkästään lukutaitoa tutkiva PIRLS-tutkimus. Siinä heikosti lukevien suomalaislasten määrä ylitti vuonna 2023 ensimmäisen kerran erinomaisesti lukevien lasten määrän, Aalto toteaa.
Tarumaija Aalto on koulutukseltaan erityisopettaja, joka on kuluneen vuoden työskennellyt Turun kaupungin palkkaamana projektipäällikkönä lasten lukutaitostrategiaa työstäen. Aallon laatimista toimenpide-ehdotuksista muodostetaan lasten lukutaito-ohjelma, jolla on tarkoitus löytää vastalääkkeet heikkenevään lukutaitoon ja korjata ongelmat vuoteen 2030 mennessä.
Aalto korostaa, että heikentyneitä lukutaitotuloksia ei voi kuitata pelkästään maahanmuuttajien lasten oppimisvaikeuksilla, sillä lasten lukutaito on rapissut Suomessa kautta linjan.
‒ Samalla on kuitenkin sanottava, että maahanmuuttajataustaisista lapsista 60 prosenttia ei saavuta sellaista lukutaitoa, josta olisi heidän arjessaan hyötyä. Jos nyt ajatellaan puheita, että maahanmuuttajat työvoimapanoksellaan pelastavat suomalaisen yhteiskunnan, niin nämä lukutaitotulokset eivät viittaa siihen. Tämä on todella huolestuttavaa, Aalto soittaa hälytyskelloa.
Aallon mukaan heikkenevän lukutaidon syitä ei ole kunnolla tutkittu, mutta hänellä on oma valistunut näkemyksensä siitä, mitkä seikat ovat vauhdittaneet taantumista.
Aalto uskoo, että ensimmäinen askel lukutaidon rapautumisen suuntaan oli Suomen päätös karsia kirjastoverkostoa 1990-luvulla. Toinen ongelma on Aallon mielestä se, että koulujen opetussuunnitelma on pakattu aivan liian täyteen kaikkea mahdollista, kuten äly- ja digilaitteiden käytön opettelua ja esiintymisopetusta.
‒ Opetussuunnitelmaan on koko ajan lyöty lisää ilman, että siitä on otettu mitään pois. Me olemme eläneet eräänlaisessa digihypessä. Olemme unohtaneet, että se on lasten lukutaito, johon täytyy panostaa. Lukutaidon päälle rakentuu sitten kaikki muu osaaminen.
Tällä vuosituhannella älypuhelimista on Aallon mukaan niin ikään tullut iso osa ongelmaa. Ne ovat syrjäyttäneet lasten elämässä pitkäjänteisen lukemisen ja tuoneet tilalle nopeatempoisen viestittelyn, joka ei kehitä lasten sanavarastoa ja luetun ymmärtämistä riittävästi.