Punaiseen villapaitaan pukeutunut mies pitelee käsissään palavaa kynttilää.

Puhelinpäivystäjä ei ennalta tiedä, minkälaisia soittoja edessä on. Jarmo Linkosaari virittäytyy tunnelmaan ennen omaa päivystysvuoroaan sytyttämällä kynttilän.

Keskusteluavun päivystäjä saa kulkea rinnalla

Elämän käännekohdissa | 17.12.2024 | Lilja 12/2024

Teksti: Minna Uusivirta | Kuva: Jussi Vierimaa

Vapaaehtoistyö on ollut antoisaa ja lisännyt ymmärrystä elämästä, Jarmo Linkosaari kertoo.

Tietokone päälle, liekki kynttilään ja tarvittavat muistiinpanot sekä ajatuskortit esille. Näin kirkon keskusteluavun vapaaehtoinen päivystäjä Jarmo Linkosaari valmistautuu päivystysvuoroonsa. Sitten hän kirjautuu puheluita vastaanottavaan järjestelmään ja poimii sieltä soittajan, jolle vastaa.

– Tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella. Ihmisellä on siksi yksi suu ja kaksi korvaa. Myös nenä on tärkeä – on osattava haistaa, mihin suuntaan keskustelua on hyvä viedä. Usein puhun ruoasta ja esimerkiksi lemmikeistä, siitä juttu lähtee helposti eteenpäin. Kysyn soittajien omista ajatuksista, neuvomaan en voi lähteä.

Linkosaari aloitti kirkon keskusteluavun päivystäjänä nelisen vuotta sitten, kun hän jäi eläkkeelle ammatillisen opettajan sekä kouluttajan töistä ja kaipasi uudenlaista vapaaehtoistyötä.

– Halusin harrastusten lisäksi merkityksellisyyttä, ja ajattelin, että minulla on vielä annettavaa. Pidän small talkista ja olen päässyt käymään mukavia keskusteluja. Ajattelen, että aina on toivoa, Linkosaari sanoo.

Kirkon keskusteluavun toiminnanjohtaja Riitta Räsänen kertoo, että päivystäjät saavat tehtäväänsä koulutuksen ja heille järjestetään työnohjausta sekä virkistystoimintaa. Linkosaarelle Turun alueen vapaaehtoisista on muodostunut mukava yhteisö, jolta voi tarvittaessa kysyä apua WhatsApp-ketjussa.

– Moni työssäkäyvä vapaaehtoinen tykkää tämän toiminnan joustavuudesta. Puhelinpäivystäjät sitoutuvat tekemään yhden kolmen tunnin vuoron kuukaudessa, mutta moni tekee vähän enemmänkin. Vuoroja voi valita aika vapaasti, Räsänen toteaa.

Näin tekee myös Linkosaari, joka päivystää sekä kotona että mökillä ollessaan. Suurin osa hänen saamistaan puheluista liittyy yksinäisyyteen, mutta aiheet liikkuvat maan ja taivaan välillä.

Keskusteluavun viime vuoden tilastojen mukaan ihmissuhteet, arjen tilanteet ja sairaudet ovat yhteydenottojen yleisimpiä aiheita, mutta Räsäsenkin mukaan taustalla on usein se, ettei keskustelukumppania lähipiirissä ole. Viime vuonna kirkon keskusteluapuun yhteyttä ottaneista yli 70 prosenttia asui yksin.

– Keskeistä tässä palvelussa on anonyymiys. Soittajan numero ei näy vapaaehtoiselle, Linkosaari kertoo.

Kirkon keskusteluapu täytti lokakuussa 60 vuotta. Alkujaan se oli ensimmäinen organisoitunut apu itsemurhavaarassa oleville. Viime vuonna keskusteluapuun tuli kaikkiaan liki 103 000 yhteydenottoa, joista noin 47 500:een pystyttiin vastaamaan. Valtakunnallisesti päivystäjiä on 850–1000, mutta lisää tarvitaan, jotta entistä useampaan yhteydenottoon pystyttäisiin vastaamaan.

Moni aloittaa Linkosaaren tapaan vapaaehtoisena silloin, kun oma perhetilanne muuttuu.

– Turun alueella päivystäjistä valtaosa on naisia. Monet työikäiset etsivät mielekästä tekemistä, esimerkiksi silloin, kun lapset itsenäistyvät. Tämä koetaan antoisaksi ja merkitykselliseksi tehtäväksi, Räsänen kertoo.

Elämänkokemuksesta on päivystäjälle hyötyä, Linkosaari on huomannut. Hän kokee myös oppineensa maailmasta ja ihmisistä lisää vapaaehtoisena käymiensä keskustelujen myötä.

– Välillä soittajan on vaikea sanoa, mikä painaa – ja vielä vaikeampi kertoa, mikä on hyvin. Joskus soittoja tulee myös positiivisista aiheista, tämä ei ole kriisipuhelin. Itse en ota kantaa hengellisiin asioihin, mutta toisinaan soittaja voi esimerkiksi pyytää esirukousta.

Yksi puhelu kestää tavallisesti noin 20–30 minuuttia, mutta osa on lyhyempiä. Puheluihin vastaaminen on intensiivistä puuhaa, joten soittajien välissä Linkosaari vetää hetken henkeä ja kaataa itselleen vaikka kupin teetä. Yhteen kolmen tunnin vuoroon mahtuu yleensä kymmenkunta puhelua.

Vuoron jälkeen olo on hyvä, kun on voinut auttaa soittajia ongelmissa. Linkosaari kertoo olevansa luonteeltaan sellainen, että käsitellyt aiheet eivät jää vaivaamaan.

– Puhelun ajan olen sataprosenttisesti läsnä ja teen tarvittaessa muistiinpanoja. Sen jälkeen revin muistiinpanot, juon teetä ja siirryn seuraavaan puheluun. Seuraavana päivänä en välttämättä enää muista, mistä on puhuttu.

Jos kaipaat kuulijaa, Kirkon keskusteluavun vapaaehtoiset vastaavat puheluihin joka päivä klo 18-24 numerossa 0400 221 180. Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaan pvm/mpm.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.