Aikamme ekologinen kestävyyskriisi on tuonut vallalle uudet, luontoystävälliset arvot, jotka ovat muuttamassa elämänmenon jopa hautausmailla.
Ongelman nimi on se, että hautausmaa sellaisena kuin me sen tunnemme – ruoho leikattuna, kesäkukin somistettuna ja jokainen neulanen, lehti ja käpy pois siivottuna – on kaikkein epäekologisin, eniten väkilannoitteita vaativin ja vähiten hiiltä sitovin tapa hoitaa hautausmaata.
Siksi Turun hautausmaata hoitavat työnjohtaja Maria Santavuori, kausityönjohtaja Pauliina Borgelin ja kausityöntekijä Timo Back ovat käyneet tänä vuonna monimuotoisuuskoulutuksessa luonnonvara- ja ympäristöalan opistossa Liviassa. Motiivina on ollut oppia, miten hautausmaat voisivat tulevaisuudessa näyttää yhtä arvokkailta kuin nykyään mutta ympäristöystävällisemmällä tavalla.
Santavuoren sanoin hautausmaiden monimuotoisuustyö on muun muassa sen kasvi- ja eläinlajiston monipuolistamista.
Turun hautausmaallakin halutaan luonnon näkyvän jatkossa enemmän antamalla kasvien kasvaa. Jotta toivottuun lopputulokseen päästäisiin, jokaista luonnon aikaansaannosta ei voida kitkeä tai siivota pois. Hautausmaalle tarvitaan paljon nykyistä enemmän vipinää.
‒ Jos ennen leikattiin ruohoa, nyt ruohon annetaan paikoitellen kasvaa, jotta saadaan pölyttäjiä ja hyönteisiä. Pörriäisiä, perhosia, hyppyhäntäisiä, kastematoja ja siiroja. Me haluamme lisää ötököitä sekä maan päälle että maan alle, Santavuori kuvailee.
Osana koulutustaan Santavuori, Borgelin ja Back ovat kukin laatineet suunnitelman oman monimuotoisuusprojektinsa toteuttamiseksi Turun hautausmaalla.
Santavuori on tehnyt istutussuunnitelman, jolla laajennetaan ja monipuolistetaan Muistolehdon Uudenmaantien puoleisella portilla olevia perennoja. Borgelinin projekti on tehdä kotimaisista kasveista ja kevätkasveista muodostuva perennaistutus Turun hautausmaan vanhimmalle haudalle eli Crampin haudalle.
Back on kerännyt aimo kasan lahopuuta. Hänen tarkoituksensa on rakentaa lahopuista oleskeluryhmä hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilan lähistölle.
Santavuori ja Borgelin haluavat rauhoitella seurakuntalaisia, että heidän ei tarvitse muutoksista pelästyä. Perinteiset nurmella olevat hauta-alueet pysyvät sellaisina jatkossakin.
Työnjohtajilla on kyllä halua tehdä monimuotoisuustöitä myös Turun hautausmaalla, mutta ei hirveän lähellä hautakortteleja, koska se ei ole vainajien omaisten tahto.
Kyse on siitä, että uudet hautausmaiksi otettavat alueet rakennetaan jatkossa monimuotoisuusperiaatteilla. Helposti ymmärrettävä esimerkki siitä, miltä tulevaisuuden hautausmaa voisi näyttää, on metsähautausmaa. Yksi sellainen jo valmistui Kärsämäkeen vuonna 2024 seurakuntayhtymän suunnitteluhortonomin Heidi Grannaksen suunnitelman pohjalta.
‒ Saa nähdä, miten monimuotoisuustyö tästä lähtee, koska hautausmaiden hoidossa äärimmäinen siisteys on juurtunut todella syvälle ajatteluumme, Borgelin hymyilee.