Nykynuorisolle turvallisen tilan käsite on jo tuttu juttu koulu- ja harrastusmaailmasta.
Monet vanhemman polven edustajat arvatenkin vielä kamppailevat sen kanssa, mitä termi tarkoittaa, kun sosionomiopiskelija Pinja Syrjänen jo korjaa termin olevan oikeastaan vanhentunut.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nuorten hallituksessa (Nuha) istuva Syrjänen toteaa, että nykyisin puhutaan turvallisemmista tiloista.
‒ Oikea termi on turvallisempi tila, koska missään olosuhteissa ei kyetä takaamaan yhdellekään ihmiselle täysin turvallista tilaa, Syrjänen avaa.
Syrjänen kertoo, että turvallisemman tilan periaatteet ovat jo käytössä kaikissa Nuhan kokouksissa ja muissa nuorten ja nuorten aikuisten omissa kokoontumisissa monissa yhtymän seurakunnissa.
‒ Turvallisempaan tilaan on jokainen ihminen tervetullut ja hyväksytty. Turvallisemmassa tilassa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on ja tuoda esiin omia mielipiteitään sellaisina kuin ne ovat, kunhan keskustelee niistä toisia kunnioittaen, Syrjänen kuvailee.
Turvallisempien tilojen käytännöt ovat peräisin ala- ja vaihtoehtokulttuureista, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumista. Alun perin turvallisempi tila tarkoitti usein ihan fyysistä tilaa tai rajattua tapahtumaa, jossa marginalisoitu vähemmistö sai olla turvassa ulkopuolisen yhteiskunnan syrjinnältä ja verbaalisilta hyökkäyksiltä.
Julkisen elämän muututtua yhä monikulttuurisemmaksi turvallisemmat tilat ovat levinneet länsimaissa yliopistojen välityksellä koulu-, yritys- ja järjestömaailmaan laajemminkin. Nykyisin termi ei yleensä enää tarkoita erillistä fyysistä tilaa vaan puhutaan turvallisemman tilan periaatteista, joilla viitataan yhteisesti sovittuun käytöskoodistoon.
Syrjäsen mukaan esimerkiksi Nuhassa turvallisempi tila ei tarkoita sen kummempaa kuin että kokoontumisen aluksi hän tai joku muu muistuttaa osallistujia, että keskustelua on tarkoitus käydä turvallisemman tilan periaatteilla.
‒ Kyse on pelisäännöistä, joilla yhteistä keskustelua käydään. Turvallisemmassa tilassa sitoutuu näihin pelisääntöihin, joissa ymmärretään, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Samoin ymmärretään, että ihminen ei ole sama asia kuin hänen mielipiteensä, Syrjänen toteaa.
Nuhan verkkosivuille kirjattujen turvallisemman tilan periaatteiden mukaan toisia kunnioittava keskustelu tarkoittaa muun muassa huomion kiinnittämistä omiin sanavalintoihin ja toisten itsemäärittelyoikeuden kunnioittamista siten, ettei tee automaattisia oletuksia toisten sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai perhesuhteista.
Yksinkertaisimmin sanottuna turvallisempi tila on siis synonyymi hyville käytöstavoille.
Syrjäsen mukaan kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin ansiosta hieman aremmatkin uskaltavat sanoa kokouksissa mielipiteensä.
‒ Esimerkiksi Nuhassa meillä on aika iso ikähaitari juuri konfirmoiduista nuorista aina 29-vuotiaisiin asti. Kun meilläkin on sitten muutama muita äänekkäämpi jäsen, kuten esimerkiksi minä, niin turvallisempaa tilaa tarvitaan, jotta hiljaisemmatkin jäsenet uskaltavat sanoa oman mielipiteensä, Syrjänen toteaa.