Lyytinen kiiruhtaa ja tekee parhaansa pysyäkseen viestintävelvoitteidensa perässä. Hän astuu Turun tuomiokirkon pääovesta ulos kirkkopihalle Liljan haastatteluun suoraan juuri päättyneistä videokuvauksista.
Tuomiokirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman pääsuunnittelijalla riittää kysyntää. Lyytinen naurahtaa, että tämä on ollut hänen uransa julkisin ja avoimin hanke. Sen jokaisesta askeleesta on tiedotettu yleisöä median kautta.
‒ On Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tahto, että Tuomiokirkon peruskorjaus tehdään avoimesti. Se on minusta oikein, koska kansallispyhäkkö on kaikkien suomalaisten omaisuutta, Lyytinen arvottaa.
Herran tiet ovat sen verran tutkimattomia, että Turun tuomiokirkon peruskorjauksen suunnittelijaksi valikoitui tamperelainen.
Hanna Lyytisellä on Tampereella omaa nimeään kantava arkkitehtitoimisto, jonka erikoisosaamista on poikkeuksellisen vaativa korjaussuunnittelu. Referenssilistalta löytyvät Hanna esimerkiksi Olavinlinna ja lukematon määrä eri-ikäisiä kirkkoja Hattulan keskiaikaisesta kivikirkosta alkaen.
Pääpalkinto on kuitenkin Turun tuomiokirkko. Se arkkitehtitoimisto, joka Tuomiokirkon varsinaisen peruskorjauksen kilpailutuksella itselleen voittaa, pääsee Lyytisen mukaan toteuttamaan ainutkertaista hanketta.
‒ Tähänastisella urallani Tuomiokirkko on kyllä mielenkiintoisin kohde. Sen edessä suunnittelija tuntee suurta nöyryyttä, Lyytinen kuvailee tuntemuksiaan.
Lyytinen toteaa Tuomiokirkossa olevan rakennuksena paljon vuosisataista pysyvyyttä, johon ei peruskorjauksessa kajota.
Lyytisen koko suunnitteluryhmälle on tärkeää, että kirkon ikoninen näkymä basilikasta pääsaliin pysyy muuttumattomana. Myös värimaailma pysyy, koska kirkossa ei tarvitse tehdä maalaustöitä. Talotekniikan uusiminen ja esteettömyyden takaaminen kuitenkin edellyttävät, että joitakin muutoksia rakennukseen on tehtävä.
‒ Vessojen pitää toimia ja sähköä pitää saada. Samoin rakennuksen pitää olla saavutettava, koska me olemme hyvinvointivaltio, jossa jokaisella pitää olla pääsy Turun tuomiokirkkoon sisään, Lyytinen perustelee.
Mikä sitten muuttuu?
Kirkkosalista pääkuoriin rakennetaan esteetön kulku ja kirkkosalin takaosasta poistetaan penkkejä. Pääovesta sisään astuessa oikealle puolelle jäävän Ursulan kappelin kumpaankin kerrokseen tulee muutoksia. Samoin muutoksia tulee sakastin ja Kankaisten kappelin välissä sijaitsevaan Ruiskuhuoneeseen.
‒ Kaikkiin paikkoihin, joihin me koskemme, on Turun palon jälkeen jo koskettu. Lukuun ottamatta Domcafé -kahvilaa, johon tulee laajennus ja uusi väliovi, kun kaksi kellarihuonetta yhdistetään, Lyytinen kertoo.
Lyytinen muistuttaa, että Turun tuomiokirkko rakennettiin alun perinkin valtakunnan hienoimmaksi rakennukseksi. Monien sukupolvien ajan peruskorjaajat ovat omilla ratkaisuillaan suojelleet rakennusta ja sen olennaisinta arvoa jo kauan ennen meitä.
Nyt on meidän vuoromme. Turun tuomiokirkon peruskorjauksen rakennusvaihe alkaa kahden vuoden päästä. Valmista pitäisi tulla vuonna 2028.
‒ Me jatkamme tämän arvokkaan monumentin tulevaisuuteen niin, että sen olennaisin arvo vain paranee, Lyytinen lupaa.