Poikakuoro laulaa johtajansa johdolla.

Maarian seurakunnan tiloissa harjoitteleva CCI-kuoro on Turun tuomiokirkon poikakuoro.

Laulavien poikien aika astua esiin

Ajankohtaista | 27.08.2024 | Lilja 8/2024

Teksti: Esko Pihkala | Kuva: Timo Jakonen

Yritäpä löytää laulavainen poika, heittää Turun tuomiokirkon poikakuoron johtaja haasteen. Seurakuntayhtymän kuoroilla on ollut koronapandemian jälkeen omat haasteensa, vaikka paikoin toiminta onkin vireää.

Chorus Cathedralis Iuniorumin eli Turun tuomiokirkon poikakuoron (CCI-kuoro) harjoituksissa on juuri päätetty pitää vartin tauko.

On haastattelun aika. Kuoropojat Ahvo Ilmasti, Nikolai Rautakoski ja Urho Varke kantavat kukin itselleen tuolin Maarian kirkon sakastin pöydän eteen ja istuutuvat niille kuin viivoittimella vedettyyn riviin. Se tapahtuu samassa tempossa. Ryhmän riitasoinnuton yhteistoiminta ei näköjään rajoitu konsertteihin.

Pojat saavat kertoa, mikä heistä on kuoroharrastuksessa parasta. Ilmasti, 19, ja Rautakoski, 16, laulavat CCI-kuorossa alempaa bassoa ja Varke, 13, on poikasopraano.

‒ Jos on mielenkiintoinen kappale, niin sitä on kiva laulaa. Bassona on kiva olla. CCI-kuorossa on myös hyvä yhteishenki, Rautakoski aloittaa.

‒ Parasta ovat hienot teokset ja kuoromatkat. Lisäksi yhdessä tekeminen on mukavaa, Varke komppaa.

‒ Siinä ne parhaat puolet jo aika lailla tulivatkin. Lisäksi laulamalla on mukava päästellä höyryjä ulos. Minulle laulaminen toimii hyvänä stressinpoistajana, Ilmasti kuvailee.

CCI-kuoro laulaa enimmäkseen hengellistä musiikkia, joka ei yleensä keiku nuorison soittolistojen kärjessä. Monille se voi tökkiä pahastikin, mutta ei Ilmastille, Rautakoskelle ja Varkelle. Heidän mielestään muiden nuorten, erityisesti musikaalisesti lahjakkaiden nuorten, kannattaisi miettiä asiaa tarkemmin.

Kolme poikaa kirkon saarnatuolissa.

Ahvo Ilmasti, Nikolai Rautakoski ja Urho Varke ovat kuoron pitkäaikaisia laulajia, jotka ovat löytäneet kuorolle aikaa muiden harrastusten lomasta.

Missä muualla kuin kirkkokuorossa pääsee laulamaan historian kaikkein ylistetyimpien musiikillisten nerojen, kuten Mozartin tai Bachin, hienoimpia teoksia?

‒ Onhan Turun tuomiokirkon poikakuoro tosi hieno juttu, Ilmasti sanoo.

CCI-kuoro on perustettu vuonna 1987. Kanttori Tero Niemi on toiminut sen kuoronjohtajana joulukuusta 2020.

‒ CCI-kuoro on Turun tuomiokirkon poikakuoro, mikä tarkoittaa koko seurakuntayhtymän kuoroa. Me vain harjoittelemme Maarian seurakunnan tiloissa, koska minä olen Maarian seurakunnan kanttori. Me harjoittelemme Raunistulan seurakuntatalossa kahdesti viikossa eli maanantai-iltaisin ja torstai-iltaisin. Maanantaisin on aina kuoron yhteisharjoitus ja torstaisin on stemmaharjoitus poikaäänille ja miesäänille, Niemi kertaa perusasiat.

CCI-kuoroon ovat tervetulleita laulamisesta kiinnostuneet 7‒18-vuotiaat pojat. Pitää vain läpäistä pieni laulukoe, jota ei Niemen mukaan kannata kavahtaa.

‒ Kuoroon pääsyyn on pieni koelaulu, jossa lähinnä testataan pojan sävelkorva, että pystyykö hän laulamaan muiden mukana oikein. Jos vain yhtään pystyy, niin kuoroon kyllä pääsee. Poikien kuoroon ei ole helppo löytää väkeä, joten rimaa ei voi asettaa koelaulussa liian korkealle, Niemi sanoo.

Niemi luonnehtii poikakuoroa instrumenttina ainutlaatuiseksi. Se poikkeaa muista kuoroista, koska joukossa on niin eri kehitysvaiheissa olevia ääniä.

Poikakuoron stemmat ovat sopraano ja altto poikaäänissä ja tenori ja basso miesäänissä. Vedenjakajana niiden välissä toimii äänenmurros.

‒ Poikakuorossa laulavat pikkupojat pojan äänillä. Sitten siellä on murrosikäisiä poikia, joiden ääni etsii omaa alaansa. Ja sitten siellä on murrosiän ohittaneita poikia, joilla on jo miesäänet, Niemi tiivistää.

Kun teinipojalle tulee äänenmurros, niin äänellä ei vuoteen juuri lauleta. Äänenmurroksen takia ei ole Niemen mukaan ollenkaan tavatonta, että jotkut pitkään mukana olleet pojat voivat laulaa kuoropoikavuosinaan kaikki stemmat läpi.

Ahvo Ilmasti, joka on ollut CCI-kuorossa jo kymmenen vuotta, käy esimerkistä. Hän aloitti CCI-kuorossa poikasopraanona, mutta laskeutui sitten äänensä miehistyessä alton ja tenorin kautta lopulta alempaan bassoon.

Nyt jostain pitäisi löytää lisää Ilmastin, Rautakosken ja Varken kaltaisia poikia.

Niemen sanoin CCI-kuoro on kriisin partaalla. Kuorossa on tällä hetkellä vajaa parikymmentä poikaa, mikä on vähemmän kuin toivoisi. Harvalukuisuus vaikuttaa jo kuoron sointiin, mutta ei ole vielä vaarantanut kuoron toimintaa.

‒ Määrän olisi hyvä olla 30‒40 kuorolaista, jotta kuoro olisi toimintavarma. Poika-alttoon minulla ei ole tällä hetkellä ketään, mutta me kuitenkin nippa nappa pärjäämme nykyisillä kuorolaisillamme, Niemi virkkoo.

Kuoropojasta varttuu vuosien vieriessä kuin hetkessä aikuinen mies, mikä tarkoittaa suurta vaihtuvuutta. Niemen mukaan CCI-kuorosta lähtee joka vuosi ylioppilaskirjoitusten jälkeen noin viisi kuorolaista armeijaan. Lisäksi joka vuosi parilla kuorolaisella yleensä alkaa äänenmurros.

Niinpä Niemellä on vuodesta toiseen haku päällä.

‒ Joka vuosi täytyisi löytää ainakin viisi uutta poikaa, jotta pystyisimme korvaamaan lähtijät. Ja jotta kuoron koko kasvaisi, pitäisi löytää vielä toiset viisi poikaa, Niemi huokaisee.

Kuorolaiset ovat seurakuntien suurin vapaaehtoistyöntekijöiden ryhmä, jota ilman kirkko olisi pulassa.

Harrastajamassaa tarvitaan. Esimerkiksi Mikaelinseurakunnan kanttorin Silvia Kosken johdossa on kaksi suurta kuoroa – Aboa Gospel ja Yleinen äänioikeus. Kosken mukaan niissä käy säännöllisesti viikoittain 130 vapaaehtoista kuorolaista antamassa kirkolle omaa aikaansa.

Mikaelinseurakunnan kuorotoiminta on siis erittäin vireää, mutta koko yhtymän tasolla on hiljaisempaa. Seurakuntayhtymän verkkosivuilla on listattu yhtymässä olevan 18 kuoroa ja 5 lapsi- ja nuorisokuoroa, mutta se antaa tosiasiallisesta koronapandemian jälkeisestä tilanteesta väärän kuvan.

‒ Korona taisi olla seurakuntien kuoroille sellaista aikaa, että monet kituvassa tilassa olevat kuorot jäivät pois. Monen kuoron toiminta on voinut olla koronan jälkeen enemmän projektiluontoista, Koski arvelee.

Niemen mielestä seurakuntayhtymän lapsi- ja nuorisokuorotoiminnan tila on hälyttävä. Koski on samaa mieltä, mutta hänen mukaansa ongelma ei koske pelkästään seurakuntia. Hän huomauttaa, että edes Turun konservatorion kuoroihin ei ole enää tulijoita entiseen malliin.

‒ Se lähtee jo koulujen musiikin opetuksesta, joka on muuttunut hyvin paljon kevyttä musiikkia painottavaksi. Musiikin opetus ei enää tue kiinnostusta hengelliseen tai klassiseen musiikkiin. Kuoroja on Turussa edelleen hyvin paljon, mutta tulevatko halukkaat laulajat seurakunnan kuoroon ja haluavatko he laulaa hengellistä musiikkia, Koski pohtii.

Haastavin tehtävä uusien kuorolaisten löytämisessä on CCI-kuoroa johtavalla Niemellä.

Niemi huokaa harrastuksia olevan niin paljon, että pojista on kova kilpailu. Hän saa ne harvat pojat, jotka jäävät kolmen karsintakierroksen jälkeen vielä jäljelle.

‒ Yritäpä löytää laulavainen poika. Laulavia tyttöjä tulee ovista ja ikkunoista, mutta laulavia poikia on vaikea löytää. Se on ensimmäinen karsiva tekijä.

‒ Toiseksi CCI-kuoron esittämä musiikki on hengellistä. Se karsii taas puolet mahdollisista pojista pois.

‒ Kolmas karsiva tekijä on, että meillä on harjoitukset kahdesti viikossa. Kuorostamme kiinnostunut poika saattaa jäädä toiminnasta pois, kun hän kuulee, ettei hän pystykään käymään kuoroharjoituksissa ja pelaamaan jalkapalloa samaan aikaan, Niemi toteaa.

Tero Niemi johtamassa kuoroa.

Poikakuoro kilpailee lukuisten muiden harrastusten kanssa ja laulajista on pulaa, kertoo CCI-kuoroa johtava kanttori Tero Niemi.

Tällaiset ajankäytön haasteet ovat tulleet tutuksi myös Ilmastille ja Rautakoskelle. Ilmastille asiasta ei ole tullut ongelmaa, mutta Rautakoski on joutunut sumplimaan omaa kalenteriaan enemmän.

‒ Kymmenen vuoden ajan olen käynyt harjoituksissa kahdesti viikossa. Jos vain saa kyydit, niin siitä ei tule ongelmaa. Minun tapauksessani isovanhemmat ovat aina heittäneet minut harjoituksiin. Minä olen saanut kuntosalitreenit ja golf-harrastuksen mahtumaan yhteen kuoroharrastuksen kanssa, Ilmasti toteaa.

‒ Minulla on aika täysi viikko, joten en voi käydä kuoroharjoituksissa kahta kertaa viikossa. Tulen aina maanantaisin, mutta torstaisin en pääse, koska harrastan myös kitaransoittoa. Lisäksi olen mukana Merimaskun VPK-toiminnassa. Tiistai jää minulle aina vapaapäiväksi, Rautakoski toteaa.

Onneksi seurakunnilla on joitakin hyviksi havaittuja keinoja, joilla nuoria saadaan houkuteltua kuorotoimintaan mukaan.

Ne eivät vain tule ilmaiseksi, kuten ei mikään hyvä maailmassa ikinä.

Vetovoimatekijöitä ovat esimerkiksi kuoroleirit ja kuoromatkat. Niemen mukaan ne ovat kuorokauden kohokohtia, joita kuoron pojat aina odottavat. Tämän osoitti esimerkiksi syys‒lokakuun vaihteessa 2022 tehty matka Saksan Göttingeniin, missä CCI-kuorolla oli kunnia edustaa Suomea Göttingenin poikakuoron 60-vuotisjuhlallisuuksien kuorokokoontumisessa.

Tieto tulevasta matkasta houkutteli CCI-kuoroon niin paljon uutta verta, että toiminta virkosi vaikeiden koronavuosien jälkeen uudelleen henkiin.

– Göttingenin-matkan houkuttelemana kuorossamme oli silloin noin 30 poikaa. Silloin ajattelin, että ihan hyvään suuntaan tämä on menossa, Niemi muistelee.

Matkasta on kuitenkin kulunut kohta kaksi vuotta. Siinä ajassa kuoron rivit ovat taas ehtineet harventua.

Niemi toivookin, että yhtymän budjetista löytyy myös tulevina vuosina resursseja kuoromatkojen tekoon.

‒ Ensi syksylle on suunnitteilla kuoromatka Ahvenanmaalle, Niemi toteaa.

Niemi kannustaa perheitä ottamaan häneen yhteyttä, mikäli oma poika kiinnostuu CCI-kuorossa laulamisesta. Niemen puhelinnumero on 040 341 7454.

Kuoron syyskausi alkoi kuoroleirillä elokuussa ja kevätkausi kuoroleirillä tammikuussa. Kyse on viikonloppuleireistä.

CCI-kuorolla on ainutkertaisten konserttikeikkojen lisäksi joitakin perinteisiä jokavuotisia esiintymisiä. Joka syyskausi on Joulua odottaessa -konsertti ensimmäisen adventin jälkeen ja perinteinen joulukonsertti 23.12. Turun tuomiokirkossa. Kolmas jokavuotinen konsertti on kevätkaudella pidettävä äitienpäivän konsertti Maariankirkossa.

Miksi CCI-kuoroon kannattaa liittyä?

Antaa Niemen vastata.

‒ Saa laulaa hyvässä porukassa. Saa ympärilleen ainutlaatuisen yhteisön, jossa kasvaa ja kehittyä, Niemi aloittaa.

Niemen mukaan kuoron jäsenten välille syntyy myös isoveli-pikkuveli -suhteita ja muita elämänmittaisia siteitä.

‒ Tiedän kuorolaisistamme tarinoita, että yhdessä opiskelemaan lähtiessä on muutettu kämppäkavereiksi, koska siitä kuorokaverista on kasvanut se kaikkein luotetuin kaveri, Niemi kertoo.

‒ Ja tietenkin on sitten se itse musiikillisuus. Kuoron isot pojat elävät niistä Mozartin ja Bachin musiikin tuomista haasteista. Pikkupojat taas tykkäävät yksinkertaisemmista lauluista, joista he saavat onnistumisen tunteita, Niemi kertoo.

Niemen mukaan CCI-kuoron esikuva on Helsingin Cantores Minores -kuoro. Hän muistuttaa, että Suomen musiikkipiireissä on lukuisia ammattimuusikoita, jotka ovat aikanaan laulaneet Cantores Minores -kuorossa.

‒ Heidän muusikkoutensa on siis tavallaan poikakuorosta kotoisin. Myös CCI-kuoro on hyvä paikka opetella muusikoksi, Niemi mainostaa.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.