Rakastuneet mies ja nainen istuvat metsässä kaatuneen puun rungolla.

Suurin on rakkaus

Elämä | 11.06.2024 | Lilja 6-7/2024

Teksti: Heidi Pelander | Kuva: Jussi Vierimaa

Roosa ja Juhani Mistola rakastuivat toisiinsa, vaikka ensitreffit olivatkin fiasko. Kristillinen vihkiminen historiaa huokuvassa kirkossa oli heille syvällisen sitoutumisen merkki.

Jos ensitapaaminen määrittelisi suhteen tulevaisuuden, Roosa ja Juhani Mistola tuskin olisivat yhdessä. He tapasivat Tinder-treffeillä, jotka menivät huonosti ja loppuivat nopeasti.

Lempi leimahti puoli vuotta myöhemmin. Kevätilta ystävien kanssa, rento tunnelma, ei mitään odotuksia. Kaksi viikkoa myöhemmin pari seurusteli, vuoden päästä asui yhdessä.

Roosa ihastui Juhanin kiltteyteen, lempeyteen ja siihen, että Juhani ottaa hänet tosissaan. Juhania kiehtoi Roosan vilpittömyys ja nokkelat jutut. Kumpikin puhuu välittömästä luottamuksesta.

– Oli se sellaista hullaantumista, Roosa sanoo.

Avioliitto tuli puheeksi melko pian. Heille se on symbolinen ele, luottamuksen osoitus ja merkki syvällisestä sitoutumisesta, taloudellista turvaa unohtamatta.

Kihlat solmittiin reilu vuosi ennen häitä. Muusikkona toimiva Juhani kosi itse tekemällään laululla Roosan syntymäpäivänä. Myöhemmin hääjuhlien päiväksi valikoitui 19. elokuuta 2023.

Vihkipaikkaa ja -tapaa pohdittiin pitkään. Juhani halusi kirkkohäät. Hänelle tapahtuman hengellisyys oli tärkeämpää kuin Roosalle.

– Kirkkohäissä on mahtipontisuutta, historiaa ja hengellisyyttä. Siinä ollaan Jumalan kasvojen edessä, Juhani pohtii.

Roosa päätyi kirkkohäihin kahdesta syystä. Hänestä evankelis-luterilaisen kirkon vihkikaava on paljon kauniimpi kuin maistraatin ja sopi heille hyvin.

– Toinen syy oli se, että saimme tutun vihkipapin, joka on samanhenkinen ihminen kuin me.

nainen ja mies nenät vastatusten.

Roosa ja Juhani Mistola toivovat, että voivat hääpäivinään palata vihkipäivän pakahduttavaan onnellisuuden tunteeseen.

Mutta mitä sanovat vihkimisen kristillisestä merkityksestä hääpareja arkityössään vihkivät papit Kalle Toivo ja Sini Johansson?

Heistä se kiteytyy hääparin siunaamiseen ja siihen, että pappi ja koko seurakunta rukoilevat pariskunnan avioliiton ja yhteisen elämän puolesta.

Sini korostaa, että kenenkään uskoa ei mitata hääalttarilla. Kalle lisää, että Jumala antaa siunauksensa sille, joka sitä vilpittömin sydämin pyytää.

– Vihkiharjoituksissa korostan aina pareille, että ette polvistu minun vaan Jumalan eteen.

Heistä parisuhdeneuvojen antaminen ei kuulu vihkipapille. Sen sijaan he puhuvat kristillisistä arvoista parisuhteeseen liittyen: armosta, turvallisuudesta, ilosta, ymmärryksestä, toisen kunnioittamisesta ja uskosta arjessa.

Vihkikirkko on monelle merkityksellinen.Mistolat valitsivat Pyhän Katariinan kirkon. Tunnelmallinen, kaunis ja historiaa huokuva kirkko tuntui kotikirkolta, koska kumpikin on asunut Ylioppilaskylässä.

– Meillä oli 120 häävierasta, jotka mahtuivat kirkkoon kivasti ja kirkko näytti täydeltä, Roosa sanoo.

Vihkikirkon voi varata näppärästi seurakuntayhtymän sähköisessä varauspalvelussa tai puhelimitse. Kristillinen vihkiminen voi olla muuallakin kuin kirkossa.

Kalle Toivo kehottaa hääpareja olemaan ajoissa liikkeellä vihkikirkon varauksessa. Samalla varataan vihkipappi ja kanttori. Se, keitä he ovat, selviää lähempänä häitä.

Hääparien kannattaa muistaa, että kesäkausi on häiden sesonkia, jolloin papit ja kanttorit myös lomailevat. Töiden järjestelyt vihkimisiä varten ovat mutkikas palapeli.

– Mutta jo silloin, kun hääpaikka on varattu, myös pappi ja kanttori on tilaisuuteen luvattu, Kalle korostaa.

Ennen h-hetkeä hääpari käy papin kanssa vihkikeskustelun. Mistolat juttelivat vihkipappinsa Tiina Hallikaisen kanssa pitkään suhteestaan, hyvistä ja vaikeista hetkistä ja uskostakin.

Keskustelu avasi heille naimisiin menon syitä vielä syvällisemmin. He olivat otettuja siitä, miten kaunis, henkilökohtainen ja heidän näköisensä vihkipuhe oli.

– Tuli sellainen fiilis, että pappi ei tee liukuhihnatyötä kuluneita fraaseja toistellen, Juhani sanoo.

Roosa iloitsi siitä, miten pappi huomioi toiveita vihkiseremoniaan liittyen. Hänelle oli tärkeää, että hänen häissään ei sanottaisi, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Juhani puolestaan toivoi vanhasta vihkikaavasta muotoilua ”myötä- ja vastamäessä”, koska Roosa on tyttönimeltään Vastamäki.

Mistoloiden vihkipappi oli heille tuttu. Tavallisempaa on, ettei hääpari tunne pappia lainkaan. Vihkikeskustelun idea onkin tutustuminen.

Kalle Toivon ja Sini Johanssonin mielestä keskustelulla on iso merkitys sille, että vihkipuheesta ja -tilaisuudesta tulee parin näköinen.

Vihkimisiin tullaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, joista papin on hyvä tietää. Papille voi myös esittää toiveita, mitä omasta tarinastaan haluaisi vihkipuheeseen ja mitä ei.

Vihkimisen kristillisyyden merkitys hääpareille vaihtelee. Joillain on selkeät toiveet virsistä, rukouksista ja raamatunkohdista. Toisessa ääripäässä pyydetään, ettei Jumalasta tai Jeesuksesta puhuttaisi.

– Sehän ei ole vaihtoehto kristillisessä vihkimisessä. Mutta yleensä kukaan ei ajattele, että hengellistä sisältöä on liikaa, kun vihkikaava on käyty läpi, Kalle sanoo.

kaksi pappia rinnatusten.

Sini Johanssonille ja Kalle Toivolle vihkiminen on mieluisa työtehtävä, ilon juhla. Johansson on pappina Henrikinseurakunnassa, Toivo Kaarinan seurakunnassa.

Vihkitilaisuutta ennen ilmassa poreilee kutkuttava jännitys. Rentoa vihkitilaisuutta toivonut hääpari saattaakin olla jännityksestä kankea. Kallen ja Sinin mukaan papin tehtävä on viestiä sanoin ja elein, että kaikki hoituu.

– Monia hääpareja jännittää, miten tilanteessa ollaan, mutta me kyllä ohjaamme, Sini sanoo.

– Käyn usein tervehtimässä vieraita ennen vihkimisen alkua, annan muutaman käytännön ohjeen ja saatan sanoa jonkun jännitystä laukaisevan kommentin, Kalle sanoo.

Mistolat muistavat vihkimisestään ylitsevuotavan onnellisuuden ja kyyneliin liikuttuneet läheiset. Pyhän Katariinan kirkosta siirryttiin juhlimaan Saukonojan koululle Lietoon. Päivä täyttyi kauniista sanoista, musiikkiesityksistä ja hyvästä ruoasta.

Mistoloiden häiden yksityiskohtia mietittiin pitkään. He kannustavatkin hääpareja tekemään juhlapäivästään juuri sellaisen kuin haluavat.

– Kannattaa miettiä, mitä itse hääpäivältä haluaa eikä sitä, mitä vieraat haluavat, Juhani sanoo.

Hääpäivään pakkautuu paljon odotuksia, mikä on Kalle Toivon ja Sini Johanssonin mielestä pelkästään inhimillistä. He kannustavat hääpareja tulemaan paikalle omana itsenään ja ennen kaikkea nauttimaan.

– Vihkiminen ei ole mikään näytelmä, vaan yksi kirkkomme tärkeimmistä toimituksista. Hääpäivä on hyvä mielen, ilon ja rakkauden päivä, joka ei mene pieleen yksityiskohtien takia, Kalle sanoo.

Kirkon murros näkyy kirkkohäiden määrässä. Kun vuonna 2003 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella oli 753 kirkollista vihkimistä, viime vuonna sama luku oli 339.

Mistolat eivät usko, että kirkkohäät ovat katoamassa. Kirkon perinteet ja hengellisyys kiinnostavat edelleen. Kovat ajat maailmalla saattavat ajaa nuorempiakin sukupolvia lähemmäs uskonasioita. Roosa arvelee, että kristillisten vihkimisten merkitys hääpareille kasvaa määrien laskiessa.

– Luulen, että tulevaisuudessa kirkossa menevät naimisiin ne, jotka sitä todella haluavat.

Kalle Toivon ja Sini Johanssonin mukaan moni asia puhuu kirkkohäiden puolesta, kuten merkityksellinen seremonia, juhlalliset puitteet ja joustavat vihkiajat.

Heistä kirkolla on pohtimisen paikka siinä, miten hääparit saisi sitoutettua seurakunnan toimintaan häiden jälkeen. Kalle pohtii, että edellisen vuoden hääparit voisi kutsua vaikka juhlakahveille seuraavana kesänä.

– Tai voisi olla joku kutsukonsertti, jossa soitettaisiin suosittuja hääbiisejä, Sini lisää.

Mistoloiden mielestä idea tuoreiden hääparien tilaisuudesta on ihana, kunhan tilaisuus olisi rento ja sinne voisi tulla matalalla kynnyksellä.

Häämarssiklassikot pitävät pintansa

Mikaelinseurakunnan johtava kanttori Marko Hakanpää todella tietää, mitä häissä soitetaan. Haastatteluhetkellä hän on soittanut 1195 kirkkohäät.

Häämarsseista suosituin on Erkki Melartinin Juhlamarssi Prinsessa Ruususesta, jonka Marko on soittanut häissä yli 600 kertaa. Hyvänä kakkosena tulee Felix Mendelssohnin Häämarssi.

Hääkirkossa soitettavasta musiikista vastaa viime kädessä kanttori. Mikaelissa lähtökohtana on se, että hääparien toivomukset pyritään toteuttamaan.

– Esteenä voi olla muun muassa nuottien saatavuusongelma, kappaleen vaikeus tai taipumattomuus yhden ihmisen soitettavaksi tai kappaleen tyyli siten, että sitä voidaan ajatella yleisesti pidettävän kirkolliseen tilaisuuteen sopimattomana, Marko selittää.

Erikokoiset ja erilaiset urut kuulostavat erilaisilta ja kanttorien soitto- ja laulutaidot vaihtelevat. Mikäli hääparin suosikkikappaleet eivät ole ihan perinteisiä, Marko kehottaa miettimään niille muutaman varavaihtoehdon.

Tällä hetkellä hääparien toivomuslistalla on usein esimerkiksi Tähtien sota -elokuvamusiikkia, Elton Johnin Can You Feel the Love Tonight, Metallican Nothing Else Matters ja Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija.

Markosta on hauskaa, miten merkityksellistä häämusiikki joillekin hääpareille on. Toisaalta on myös häitä, joissa hänelle sanotaan juuri ennen h-hetkeä, että soita mitä haluat.

Viime vuonna vihityt Roosa ja Juhani Mistola saivat ideoita häämusiikkiinsa Martinkirkossa järjestetystä häämusiikkikonsertista. Kappalevaihtoehdoista keskusteltiin pitkään.

Alkumusiikiksi valikoitui virsi 967 Nousta sain aamuun, joka tunnetaan myös Cat Stevensin esittämänä. Valinta oli Juhanin edesmenneen isän muistolle, joka oli kova Stevens-fani.

Vihkiseremonian aikana laulettiin virsi 822 Se tuntee onnen syvän, jossa on Suvivirren sävel. Loppumusiikkina soi Maustetyttöjen Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään, josta Juhani teki kanttorille sovituksen.

Urkuri ylhäältä kuvattujen urkujen äärellä.

Kanttori Marko Hakanpää tuntee hääparien musiikkitoiveet. Hän on uransa aikana soittanut häämarssin noin 1200:lle kirkkohääparille.

Hääparin muistilista

  • Kirkkohäät ovat mahdolliset, jos vihittävät ovat rippikoulun käyneitä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.  Toinen vihittävistä voi olla myös muun kristillisen uskontokunnan jäsen.
  • Siviilivihkimiselle voidaan pyytää siunausta evankelis-luterilaisen perinteen mukaisesti, jos ainakin toinen avioliiton solmineista kuuluu kirkkoon.
  • Samaa sukupuolta olevat parit voivat varata vihkimistä varten Kaarinan, Kakskerran, Kuusiston, Maarian, Martin ja Tuomiokirkon tiloja.
  • Ole ajoissa liikkeellä. Kesäkauden 1.6.-30.9.2025 vihkiajat ovat nyt varattavissa seurakuntayhtymän sähköisessä varauspalvelussa ja numerossa 040 3417 011 (ma–pe klo 9–15).
  • Vihkiminen seurakuntayhtymän kirkoissa on maksuton Turun ja Kaarinan seurakuntien jäsenille. Muilta kirkon käytöstä peritään 120 euron vuokra. Paikkavaraukseen kuuluu vihkipappi ja -kanttori.
  • Lue lisää: turunseurakunnat.fi/haat.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.