Sosiaalityön professori Johanna Kallio Turun yliopistosta pitää suuntausta huolestuttavana. Hänen mukaansa esimerkiksi työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrää.
– Etenkin pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta tulisi ehkäistä, ja hallituksen harjoittama politiikka tuntuu menevän toiseen suuntaan. Tutkimukset ovat todentaneet, että toimeentulotuki on hankala etuutena. Se ei kannusta, se passivoi. Se on yhteydessä kasautuneeseen huono-osaisuuteen ja ylisukupolvisiin siirtymiin.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 jopa 17,6 % alle 18-vuotiaista turkulaisista lapsista asui pienituloisiksi määritellyissä asuntokunnissa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kehyskunnissa.
Kansainvälisessä vertailussa lapsiköyhyys on Suomessa vähäistä, mutta Kallion mukaan kyseessä on vakava ongelma. Taustalla on korona-aika ja yleinen hintatason nousu.
– Yksinhuoltajaperheiden köyhyyden kehitys on hätkähdyttävää, se on karannut. Leikkaukset vaikuttavat myös perheisiin, joissa on pieniä lapsia ja joissa vanhemmilla on heikko työmarkkina-asema.
Tiukilla ovat myös maahanmuuttajaperheet, mutta Kallio muistuttaa, että näitä ei voi tarkastella yhtenäisenä ryhmänä.
– Maahanmuuttajaperheiden tilanne riippuu esimerkiksi siitä, onko kyseessä työperäinen maahanmuutto vai pakolaisuus.
Kallio muistuttaa, että suurin osa Suomen lapsista voi hyvin kaikilla mittareilla.
– Mutta sitten on ryhmä, jolla menee heikosti. Huono-osaisuus on kasautunut ja taustalla on monia tekijöitä, kuten vanhempien työttömyys ja matala koulutus.
Huono-osaisuus uhkaa periytyä perheissä, joissa ongelmat pitkittyvät ja kasautuvat.
Kallio nostaa lapsiköyhyyden ehkäisemisessä tärkeään rooliin erityisesti sosiaali- ja sivistyspalvelut.
– Esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto oli toivottu ratkaisu. Koulussa pystytään panostamaan kaikkiin lapsiin, silloin hyötyvät myös haavoittuvimmat. Samoin voidaan tehdä paljon jo varhaiskasvatuksessa, joka tasaa tutkimusten mukaan koulunkäyntivalmiuksia.
Harrastamisen Suomen malli on Kallion mielestä erinomainen esimerkki toiminnasta, josta juuri haavoittuvimmissa asemissa olevat lapset hyötyvät.
– Ylipäätään lapsivaikutusten arviointi pitää ottaa huomioon päätöksenteossa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Tarvitaan myös köyhyystietoista työotetta, jonka pitäisi olla muidenkin kuin sosiaalityöntekijöiden hallinnassa.