Rukoilla voi monella tavalla, sanoja ääneen lausuen tai rukousta mielessään toistaen. Kristillisen rukouksen kolmas taso, täysin sanaton rukous, on monelle suomalaiselle luterilaiselle vieras.
Sydänrukouksessa ihminen istuu hiljaa paikallaan ja päästää irti ajatuksistaan sitä mukaa, kun niitä nousee mieleen. Samalla hän antaa Jumalalle luvan toimia itsessään.
– Sydänrukoukseen liittyy vahva ajatus siitä, että Jumala toimii ihmisessä, kunhan ihminen vain sallii sen, sydänrukoukseen perehtynyt pappi Anni Pesonen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä summaa.
Pesosen mukaan ajatus sanattomasta syvästä rukouksesta kristinuskossa ei ole uusi. Siitä löytyy viittauksia kristillisten mystikkojen kirjoituksista keskiajalta lähtien.
1970-luvulla amerikkalaiset trappistimunkit pohtivat, miten tätä ikiaikaista sanatonta rukousta voisi opettaa nykyihmiselle. He loivat rukoilemiseen yksinkertaisen ja konkreettisen harjoitusmetodin, sydänrukouksen (centering prayer).
Asian ympärille on syntynyt myös kansainvälinen verkosto, Contemplative Outreach. Suomessa sydänrukouksen verkosto toimii Hiljaisuuden Ystävät ry:n yhteydessä.
Miten sydänrukousta voi harjoitella?
Pesosen mukaan tekniikka on varsin yksinkertainen. Ihminen istuu selkä suorassa tuolilla tai vaikka risti-istunnassa lattialla ja sulkee silmänsä. Kun mieleen tulee ajatuksia, niistä päästetään lempeästi irti.
Sydänrukousta varten valitaan mikä tahansa pyhä sana, joka symboloi Jumalan läsnäoloa ja toimintaa ihmisessä. Kun mieleen tulee ajatuksia, pyhän sanan rauhallinen toistaminen auttaa päästämään niistä irti.
Pesosen mukaan avaimia onnistumiseen ovat sitoutuminen ja toisteisuus. Sydänrukousta suositellaan harjoitettavasi kaksi kertaa päivässä, 20 minuuttia kerrallaan. Mutta mistä ajan löytää?
– Kun alkaa ottaa aikaa rukoukselle ja rauhoittumiselle, tajuaa, että osa kiireestämme on harhaa.
Pesonen itse löysi sanattoman rukouksen 15 vuotta sitten keskellä taaperoarkea. Kolme vuotta sitten käydyn sydänrukousohjaajakoulutuksen myötä hän löysi sanattomaan rukoiluun selkeän rutiinin ja yhteisön.
– Ensimmäistä kertaa ympärilläni oli ihmisiä, joita kiinnostaa sanaton rukous. Tähän mennessä parhaat frendini olivat olleet 1300-luvun kuolleita munkkeja, hän nauraa.
Pesosen mukaan sydänrukouksen vaikutuksia ei huomaa rukoillessa vaan elämän muuttumisessa vähitellen. Häneen elämäänsä sanaton rukous on tuonut avaruutta, mielenrauhaa, elävyyttä ja rentoutta.
– Samalla saa etäisyyttä itseensä, reaktioihinsa ja pelkoihinsa. On helpompi antaa asioiden virrata. Oma persoona ei ole enää niin ratkaiseva.
Sydänrukousohjaajakoulutuksessa hän tapasi edeltäjänsä Päivi Vuorilehdon, jolta kuuli Turussa avautuvasta retriittipapin virasta. Hän oli käynyt myös hengellisen ohjaajan ja retriittiohjaajan koulutukset etsiessään työarkeen uusia virikkeitä.
Lopulta Pesonen vaihtoi seurakuntapastorin viran Nurmijärvellä hengellisen ohjauksen papin virkaan Turussa ja organisoi nyt yhtymän retriittityötä. Joku voisi sanoa, että sydänrukouksen ansioista.
– Ainakin näin tässä kävi, hän hymyilee.
Pesonen haluaa tehdä sydänrukousta ihmisille tutuksi. Hän on suomentanut trappistimunkki Thomas Keatingin sydänrukouksen perusteoksen Avoin sydän ja avoin mieli, joka ilmestyy maaliskuun lopussa Hiljaisuuden Ystäviltä.
Hän aikoo myös pitää kaksi sydänrukoukseen keskittyvää retriittiä vuodessa ja sydänrukouskurssin toukokuussa. Hän toivoo, että sen pohjalta syntyisi pienryhmiä, joissa sydänrukouksesta kiinnostuneet voisivat tukea toisiaan.
Pesonen pitää myös meditaatioon, rukoukseen ja mystiikkaan liittyvää podcastia ystävänsä, pastori Ari Kokkosen kanssa. Ylipäätään hän uskoo, että mielen hiljaisuudelle ja sanattomalle rukoukselle on ajassamme kysyntää ja kaipuuta.
– Ja kun ihmisten tarpeet ovat aitoja, Jumala liikkuu niissä.
Kirkosta metsään – Mystiikkaa etsimässä -podcast löytyy Spotifysta, Spreakerista. Soundcloudista ja DeiPlussasta sekä turunseurakunnat.fi/podcastit.