Euroopassa, Lähi-idässä, Jeesuksen synnyinsijoilla. Venäjä uhittelee Suomelle, Turkki pitää Ruotsia pihdeissään, Venäjä ei osaa kuin valehdella, Suomen rajoilla on liikehdintää. Korona kiertää aina vaan ja tulee vääjäämättä uudelleen.
Puheenparsi turuilla ja toreilla ja tiedotusvälineissä on sotaisaa: puhutaan aseista. Onko asevarastoja riittävästi, ehditäänkö kalustoa valmistaa tarpeeksi, onko hyökkäysteho ja uhka riittävä niin, että vainolainen pysyy etäällä. Entä jos maailma valitsisikin väkivallan sijasta elämän ja päättäisi suunnata kohti rauhaa?
Tänä jouluna tarvitsemme toisiamme ja tarvitsemme kirkkoa. Tarvitsemme rakkautta, lempeyttä ja suojaa. Tarvitsemme holveja, joiden alla laulaa Martti Lutherin virttä Enkeli taivaan ja pitää rakasta ihmistä kädestä. Kirkoissa voi antaa musiikin virrata ja istua rauhassa penkissä kuuntelemassa. Me pienet ihmiset emme voi tehdä paljon. Voimme kuitenkin auttaa keräysten kautta maailman kriisipesäkkeitä, pistää kädet ristiin ja rukoilla rauhaa niin Ukrainaan kuin Israeliin ja Palestiinaan.
Joulu tulee, Kristus syntyy tänäkin jouluna. Majatalo pullistelee eikä majatalon isäntä huoli riesakseen viimeisillään olevaa naista, mutta eläinten suojassa on tilaa. Tänäkin jouluna Jeesus syntyy ja tuo rauhan sydämeemme.
Ketä sinä ajattelet jouluna? Iäkkäitä vanhempia, joiden luokse et pääse, lastenlapsia, osittain maailmalla olevaa perhettä? Ehkä mietit Ukrainaa sodan kurimuksessa tai läheistä ihmistä sairaalassa.
Joulun rauha löytää sydämeen. Otetaan se vastaan. Laskeudutaan pyhään ja mieltä hoitavaan tunnelmaan.
Siunattua joulua!
Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.