Nuoriso-ohjaaja Marko Salmela päivystää Rieskalähteen yläkoulun välitunneilla parina päivänä viikossa. Hänen johdollaan pelataan korista, sählyä, sulkapalloa, milloin mitäkin. Samalla vaihdetaan kuulumisia.
– Ideana on olla turvallinen aikuinen, jolle nuoret voivat puhua luottamuksellisesti henkilökohtaisistakin asioista.
Salmelan järjestämistä aktiviteeteista suurimman suosion on saavuttanut koripallovälkkä. 30 minuuttia kestävällä välitunnilla pelataan korista, kesällä ulkona ja talvella sisällä.
– Siinä nuoret, joilla on paljon virtaa, pääsevät purkamaan energiaa terveellisin keinoin. Jos vetäjää ei olisi, he tekisivät helposti hölmöyksiä.
Salmela on käynyt Rieskalähteen koululla säännöllisesti vuoden alusta.
– Moni opettaja on kiittänyt siitä, että olen paikan päällä antamassa tukea välituntivalvojana ja kehittämässä välituntiaktiviteetteja oppilaille.
Kouluvalmentaja Kati Heino on Salmelan mukaan ollut korvaamaton apu kouluyhteistyön järjestämisessä. Hän työskentelee Rieskalähteen koululla ja tietää paljon koulun nuorista ja heidän tarpeistaan.
Välituntitoiminnan lisäksi Salmela haluaa tuoda eri tahoja yhteen nuorten avuksi. Hän on kutsunut esimerkiksi poliisin puhumaan koululle päihteiden käytöstä ja toivoo saavansa #sanoSTOPväkivallalle-liikkeen perustajan Tomas Jouhilammen kertomaan oppilaille väkivallan varjostamasta nuoruudestaan.
Salmela haluaa työskennellä turvallisen kouluyhteisön puolesta ja taistella kiusaamista, väkivaltaa, päihteitä ja jengiytymistä vastaan. Hän uskoo, että tavoite yhdistää monia nuorten kanssa työskenteleviä tahoja.
– Yhteinen ajatus on se, että koulusta halutaan nuorille turvallinen paikka nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeintä on nuorten auttaminen.
Rieskalähteen koulun lisäksi Salmela käy Yli-Maarian koululla ja Lyseon koulun Runosmäen yksikössä. Määräaikainen koulutyöntekijän pesti luotiin Maarian seurakuntaan, koska Turun nuorisotoimelta ja kouluista tuli seurakunnalle yhteistyöpyyntöjä. Ideana on suitsia kouluilla ilmenneitä levottomuuksia.
Yhteistyö räätälöidään koulun tarpeiden mukaan. Yli-Maariassa Salmela päivystää tiettyinä päivinä monitoimitalo Ypsilonin nuorisotilassa, jonne yhtenäiskoulun oppilaat saavat mennä välituntisin. Työparina on välillä Maarian seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jaakko Malinen.
– Siellä pelaillaan, hengaillaan ja jutustellaan nuorten kanssa, Salmela sanoo.
Yli-Maariassa seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin nuoriso-ohjaajien kanssa. Lyseon koulun Runosmäen yksikön kanssa yhteistyö käynnistyi syyslukukauden alusta, ja sitä on suunniteltu koulun opinto-ohjaajan ja kuraattorin kanssa.
Salmelan mukaan seurakunta tekee kaikissa kolmessa koulussa myös seiskaluokkalaisten ryhmäytystä yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa. Toiminnallisten päivien tarkoituksena on vahvistaa yhteishenkeä.
Salmela iloitsee siitä, että saa keskittyä koulutyöhön Maarian seurakunnassa. Kun kirkon työntekijä on kouluarjesta nuorille tuttu, kynnys tulla mukaan seurakunnan nuorisotoimintaan madaltuu.
Salmela toivoo, että nuorisotyöhön satsattaisiin joka koulussa. Hänestä eri tahojen on paljon helpompaa aloittaa yhteistyö kouluissa, joissa toimii jo joku nuorisotyöhön keskittynyt ammattilainen. Hän ymmärtää hyvin myös sen, että opetushenkilökunnalla on kädet täynnä opetustyössä.
Salmela on nähnyt arjessaan, miten pahoin osa nuorista voi. Nuoret lämpenevät uusille aikuisille hitaasti. Siksi hän toivoo kouluissa tehtävään nuorisotyöhön myös pitkäjänteisyyttä.
Usein satsaukset ovat hankepohjaisia. Esimerkiksi kouluvalmentaja Kati Heino työskentelee opetusministeriön Ysikymppi-hankkeessa, jonka rahoitus on katkolla vuodenvaihteessa.
– Jos aikuinen pysyy nuorten rinnalla pidempään, hänestä tulee luotettava yhteistyökumppani, jolle pystyy purkamaan sydäntään ja jolta voi pyytää apua, Salmela sanoo.