Kun Tuomiokirkossa seisoo saarnastuolin vieressä kasvot kohti alttaria, voi pylvään takaa oikealta juuri nähdä Tigerstedt-Wallenstjärnan kappeliin. Se oli aiemmin pitkään suljettuna, mutta avattiin kesällä 2021 mietiskelyä ja hiljentymistä varten. Tilan harmonia ja symboliikka luovat näille sopivan tunnelman.
Kappelin lattialle on asetettu mietiskelyjakkaroita ja siellä on ohjeet hiljentymiselle. Vitriinissä esillä on ikonimaalausryhmän vaihtuva ikoni. Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen katsoo, että Agricolan kappeliin johtava ruusukkoikkuna on kuin rajaportti toiseen todellisuuteen.
– Ihmiset ovat arkailleet astua sisään kappelin kynnyksen yli. Itse tulen tänne hiljentymään, jos päässä pyörii vaikeita asioita. Tämä on rauhoittava tila ja sopivasti hieman suojassa katseilta.
Joillekin kristityille meditaatio ja jooga ovat lähes kirosanoja, koska aihe on vieras, mutta mietiskelyllä ja hengellisillä harjoituksilla on pitkät perinteet kristinuskossa esimerkiksi luostarilaitoksen kautta. Mäkinen muistuttaa, että mietiskely ja kehollisuus ovat aina olleet osa kristillisyyttä, vaikka hengellisyys on satoja vuosia nähty pelkästään pään sisäisenä asiana.
– Kristillisyydessä koko olemus kääntyy Jumalan puoleen. Siihen kuuluvat myös keho ja tunteet.
Kristinuskon historiaan kuuluu aaltoliike, jossa erilaiset tavat ja painotukset ovat vaihdelleet. Tuomiorovasti näkee, että nyt pinnalla ovat keskiajan tapaan mystiikka ja kehollisuus.
Täkäläisestä kulttuurista löytyy samaa perinnettä kuin idän uskontojen askeetikoilta, vaikka sitä ei aina nähdä. Mäkinen kertoo, että Intiassakin joogan ja uskonnon suhde vaihtelee koulukunnittain. Meille kristillinen jooga on tullut Aasian kristityiltä.
– Siellä jooga on osa kulttuuria, ei vain uskonnon harjoittamista. Tätä ei siis ole keksitty yks kaks lännessä.
Mietiskelykappeli antaa kirkolle mahdollisuuden palvella eri ihmisryhmiä. Esimerkiksi jumalanpalveluselämä tai klassisen musiikin konsertit koskettavat tiettyä joukkoa, mindfulness ja meditaatio toista. Ne ovat osa nuorten elämää ja hengellisyyttä.
– Jotkut ahdistuvat ja ajattelevat, että tämä uhkaa kristillistä identiteettiä. Jokaiselle halutaan tarjota oma, turvallinen hengellisyyden tila, joka puhuttelee. Vaikka joku näistä muodoista ei vetoaisi itseen, se voi tehdä niin jollekin muulle.
Mäkinen osallistui itse kristillisen joogan retriittiin, jossa mukana oli paljon nuoria aikuisia. He olivat tottuneita joogaan, mutta eivät niinkään kristilliseen perinteeseen ja sen sanomaan.
– Retriitissä nämä kohtasivat. Yllätyin, miten kristillinen sanoitus joogassa oli. Siinä käytettiin Raamatun lauseita ja puhuttiin suoraan Jumalalle. Nuorissa aikuisissa hienoa on se, että he ovat usein aika avoimia. Jotkut suhtautuvat uskontoihin kriittisesti, mutta on myös paljon henkisyydestä ja hengellisyydestä kiinnostunutta väkeä.
Tuomiorovasti näkee tässä ajassa tärkeänä sen, että kristinusko voi löytää muotoja, joissa ihmiset voivat olla läsnä kehollisina ja tulla kosketetuksi kokonaisvaltaisesti. Se liittyy joogan lisäksi muuhunkin
hiljaisuuden viljelyyn, jossa luonnolla on perinteisesti ollut suuri merkitys. Samasta taustasta kumpuavat pyhiinvaellukset. Tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskus avattiin samaan aikaan mietiskelykappelin kanssa.
Hiljentymiselle on myös kysyntää, sillä toiveita meditaation järjestämisestä on tullut paljon esimerkiksi Tuomiokirkon remonttiin liittyneessä kyselyssä. Seurakunnan ei ole aina helppoa tavoittaa mietiskelystä kiinnostuneita, ja hiljaisuuden retriitit ja hiljentymispäivät tunnetaan ehkä paremmin. Meditoimaan pääsee silti nytkin Tuomiokirkossa viikoittain, kun pääkuorissa hiljennytään perjantaisin kello 18 arki-illan meditaatioon, joka on papin vetämä.
Mäkinen tietää, ettei meditaatio ole kaikkien juttu, mutta hän kannustaa kokeilemaan eri tapoja harjoittaa uskontoa. Hän kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan jumalanpalvelukseen osallistuneiden ihmisten stressitasot laskivat.
– Se kertoo siitä, että hiljentymisellä on suotuisia terveysvaikutuksia.