Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten konfliktien ja väkivallan ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Vaikka teema päätettiin jo vuosi sitten, se on varainhankintapäällikkö Eija Kilgastin mukaan edelleen valitettavan ajankohtainen.
– Yksi Yhteisvastuukeräyksen tavoitteista on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Pohdimme, mikä kohderyhmä jää yhteiskunnassa paitsioon, ja tämä teema nousi esiin.
Perinteisesti keräyksen tuotoilla autetaan sekä kotimaassa että ulkomailla. 20 prosenttia tuotoista menee paikallisseurakunnille keräyksen teeman mukaiseen työhön. Toiset 20 prosenttia menee Aseman Lapset ry:lle, joka on erikoistunut koulu- ja nuorisoväkivallan vähentämiseen ja ehkäisemiseen.
60 prosenttia keräyksen tuotoista ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Kilgastin mukaan näin apua voidaan ohjata nopeasti sinne, missä hätä maailmalla on suurin.
– Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti Kirkon Ulkomaanavun työ Keniassa, jossa katastrofirahaston avulla tuetaan nuorten koulunkäyntiä maan köyhimmillä, kuivuudesta kärsivillä alueilla.
Tiimipäällikkö Heikki Turkka tekee töitä Aseman Lapset ry:n Bunkkeriksi kutsutussa porukassa. Turkka kollegoineen selvittää päivittäin konflikteja nuorten ja heidän lähipiirinsä kanssa pääosin Uudellamaalla.
Turkan mielestä on kunnia, että Aseman Lapset valittiin yhteisvastuukeräyksen valtakunnalliseksi kumppaniksi. Hän toivoo, että yhteisvastuuvaroin Aseman Lasten katusovittelu ja koulukiusaamiseen puuttuva työ saataisiin leviämään ympäri Suomen.
Katusovittelussa ratkotaan nuorten monisyisiä konflikteja, ja sovittelijoina toimivat nuorisotyön ammattilaiset. K-0-toiminnan avulla puolestaan puututaan pitkittyneisiin ja haastaviin koulukiusaamistapauksiin.
Turkan mukaan yhteisvastuuvaroilla Aseman Lapset haluaa kouluttaa kasvatusalan ammattilaisia ympäri Suomen ymmärtämään nuorten monisyisiä konflikteja sekä niiden selvittämistä ja sovittelua.
– Kaikki keräysvarat menevät siihen, että ammattilaiset pystyisivät puuttumaan nuorisoväkivaltaan ja kouluväkivaltaan paremmin. Haluamme tuoda lisää ymmärrystä kouluihin, nuorisopalveluihin, lastensuojeluun ja seurakuntien nuorisotyöhön.
Turkka korostaa, että nuorten konfliktien ratkaiseminen ja ongelmiin puuttuminen vaativat eri tahojen yhteistyötä. Sovittelussa pitää olla mukana nuoren koko lähipiiri.
Hänestä suomalaisen auttamisjärjestelmän suurin ongelma onkin se, että yhteiskunta auttaa yhtä nuorta kerrallaan. Kaikkein tärkeintä nuorisoväkivallan ehkäisemisessä olisi hänestä se, että apua tarvitseva lapsi huomattaisiin aikaisemmin.
– Nuoret, jotka oirehtivat meillä 15-vuotiaina, ovat sellaisia, joista jo päiväkodin henkilöstöllä tai peruskoululla oli ihan varmasti huoli. Palveluita ei pitäisi vain tarjota, vaan niiden pitäisi kohdentua oikeaan paikkaan.
Yhteisvastuukeräys alkaa helmikuussa. Eija Kilgastin mukaan tavoitteena on päästä korona-aikaa edeltäviin keräystuottoihin, eli kolmen miljoonan euron kokonaistuottoon. Viime vuoden keräyksen tuotto oli reilut kaksi miljoonaa euroa.
Kilgast myöntää, että aika on perinteiselle kansalaiskeräykselle haasteellinen. Veikkausvarojen remontin myötä yhä useampi kotimainen taho kerää varoja toimintaansa itse. Kilgast uskoo, että Yhteisvastuukeräyksen valtti on aito valtakunnallisuus.
– Seurakuntien verkoston kautta pystymme työskentelemään asian hyväksi ihan koko Suomessa.
– Lapsiin ja nuoriin pitäisi aina satsata. Ja varsinkin niihin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa – niihin, jotka käyttäytyvät jo hölmösti. Heidät pitää saada takaisin yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi, Turkka summaa.
Tämän vuoden yhteisvastuukeräys alkaa 5.2., yhteisvastuu.fi.