Kurkistus poliisin tilastoihin osoittaa, että nuorten henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt ovat jyrkässä nousussa erityisesti isoissa kaupungeissa. Turussa alle 15-vuotiaiden rikosepäilyjä oli viime vuonna ennakkotiedon mukaan vajaat 150. Vuonna 2021 vastaava luku oli 98, sitä edeltävänä vuonna 62.
Lounais-Suomen poliisin ennalta estävän toiminnan johtajan, ylikomisario Toni Sjöblomin mukaan näyttää siltä, että alle 15-vuotialla ei ole ollut näin paljon henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikosepäilyjä koko tilastoinnin aikana, joka aloitettiin poliisissa vuonna 2005.
– On hämmentävää, miten erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltainen käyttäytyminen on lähtenyt nousuun. Julkisessa keskustelussa on huolestuttanut se, miten katujengit sotketaan samaan asiaan. Ne ovat kaksi täysin eri ilmiötä.
Sjöblomin mukaan nuorten väkivaltatapaukset ovat useimmiten kahdenvälisiä välienselvittelyjä, jotka tapahtuvat koulupäivän aikana tai koulumatkalla. Tavallista on, että somessa virinneet ristiriidat eskaloituvat väkivallaksi, kun henkilöt tapaavat.
– Nämä ovat usein hyvin spontaanisti syntyviä tilanteita, joita aikuisen ei ole mahdollista estää.
Valtaosa tapauksista on Sjöblomin mukaan tavanomaisia pahoinpitelyjä, kuten lyömistä ja käsiksi käymistä. Törkeät väkivaltatapaukset ovat harvinaisia.
– Yleensä vakavampiin tekoihin syyllistyneillä nuorilla on ollut ongelmia elämässä pidempään esimerkiksi perheen tai päihteiden kanssa, ja heitä yhdistää osattomuus ja syrjäytyneisyys.
Sjöblomista nuorisoväkivallan lisääntymisen syistä olisi aiheellista tehdä monitieteellinen tutkimus. Hän arvelee, että korona-ajan eristäytyminen on voinut jättää jälkiä nuorten sosiaalisiin taitoihin ja kykyyn käsitellä konfliktitilanteita.
– Päihteet eivät tätä asiaa selitä.
Sjöblom on huomannut nuorten ottavan herkästi vaikutteita sosiaalisesta mediasta. Moni nuori kantaa mukanaan teräasetta. Nuorten itsensä mukaan teräase on omaksi turvaksi.
– Onhan se tosi huolestuttavaa. Kun teräase on mukana, sitä saattaa käyttää esimerkiksi joutuessaan tappelussa alakynteen. Siinä voi tehdä jotain harkitsematonta, jolla voi olla vaikutuksia loppuelämään.
Sjöblomin mielestä nuorisoväkivaltaa estettäisiin ennalta parhaiten siten, että yhteiskunta tarjoaisi perheille tarpeeksi tukea riittävän varhain. Lisäksi kouluihin tarvittaisiin enemmän aikuisia tukemaan lapsia ja nuoria.
– Aikuisetkin haluavat, että heitä kuunnellaan ja että heidät otetaan tosissaan. Sama pätee lapsiin ja nuoriin.
Poliisissa kaikki ennalta estävä työ perustuu Sjöblomin mukaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen ja koulujen kanssa. Hänestä on tärkeää, että poliisi käy kouluilla ja nuorten kokoontumisissa myös rikosepäilyjen ulkopuolella.
– Pyrimme rakentamaan nuoriin luottamuksellista suhdetta – että poliisi on olemassa muutenkin kuin vain silloin, kun asiat menevät huonosti.