Huolet heijastuvat myös verkkomaailmaan. Yksi vastauksia ja vertaistukea tarjoavista kanavista on Turun seudun mamit, joka on osa Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen toimintaa.
– Varsinkin sodanjulistus oli shokki monelle ihmiselle. Olimme ehtineet miettiä viime keväälle muita sisältöjä, mutta keskityimmekin pian vahvasti kriisiviestintään. Haimme vastauksia siihen, mistä saa tukea, miten keskustella asiasta lasten kanssa ja miten esimerkiksi auttaa ukrainalaisia, kertoo Turun seudun mamien moderoija ja MLL:ssä muun muassa verkkovaikuttamisen ohjaajana toimiva Suvi Kanniainen.
Kanniaisen mukaan perheissä on suhtauduttu sotaan hyvin eri tavoin. Tämä tuli ilmi etenkin kriisin alkuvaiheissa.
– Joku haluaa sulkea tapahtumat kokonaan pois mielestä, joku lamaantuu, osalle faktojen hakeminen helpottaa oloa, joillekin taas konkreettisen avun antaminen ukrainalaisille on keino toimia. Kaikki reaktiot kriisitilanteissa ovat normaaleja ja yhtä oikeita.
Kanniainen kehottaa noudattamaan lapsiperheissä MLL:nkin esiin tuomia neuvoja. Sodasta on tärkeää keskustella lapsen kanssa etenkin silloin, jos hän kysyy asiasta itse.
– Oli lapsi minkä ikäinen tahansa, lapselle pitää vastata ikätasoisesti. Pienen hahmotuskyky ei ole vielä kehittynyt. Siksi turvan luominen on tärkeää. Kannattaa myös korostaa, että maailmassa on myös paljon aikuisia, jotka yrittävät selvittää kriisiä.
Erityisesti pieniä lapsia tulisi suojella ahdistavilta uutisilta. Median seuraamista lasten läsnäollessa on syytä välttää.
Lapsen kanssa on hyvä keskustella silloinkin, jos hän on nähnyt pelottavaa materiaalia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Some-materiaali on usein järkyttävämpää kuin normaaleissa uutislähetyksissä.
– Keskustelimme vanhempien kanssa somesta, sillä esimerkiksi TikTokissa alkoi näkyä raakaa väkivaltaista materiaalia. Sovelluksissa on ikärajat ihan tarkoituksella. Sitä kannattaa vanhempien miettiä ja olla kiinnostuneita lasten somen käytöstä.
Kanniainen uskoo, että erilaisilla vertaisryhmillä ja yhteisöillä on nyt suuri merkitys.
– Esimerkiksi Turun seudun mameissa ihmiset voivat kysyä matalalla kynnyksellä ja anonyymina. Monesti jo se, että saa puhua, saattaa helpottaa oloa. Meiltä myös ohjataan tarvittaessa avun piiriin.
Tärkeää on, että vanhempi itse pysyy rauhallisena. Tunnekuohut ja ahdistus tarttuvat.
– Kun aikuisella itsellään on kova hätä, hän ei ehkä ole edes paras kertomaan asioista. Puhutaan vaikka kumppanin kanssa niin, että lapsi ei ole kuulolla tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Asioiden kanssa ei tarvitse olla yksin.