Moni on tänä syksynä hieraissut silmiään tutkiessaan ruokaostosten kuittia. Tilastokeskuksen elokuun tietojen mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet keskimäärin 12,5 prosenttia vuoden takaisesta.
Kallis ruoka puhuttaa myös Katariinanseurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Saara Kerolan vastaanotolla. Sähkön ja polttoaineen kallistuminen kirpaisee asiakkaita vaihtelevasti liikkumistavoista ja asumismuodosta riippuen. Ruokalaskun kallistumista on vaikeaa paeta.
Avuntarpeen lisääntyminen näkyy Turussa ja Kaarinassa sekä ruuhkana diakoniatyöntekijöiden vastaanotolla että kasvavina asiakasmäärinä ruokajaoissa ja edullisissa yhteisöruokailuissa.
Katariinanseurakunnassa diakoniatyötä tehdään neljän työntekijän voimin. Kerola laskee, että lokakuun alkuun mennessä asiakaskontakteja on kirjattu tänä vuonna vähintään 1600.
– Omassa seurakunnassa näkyy myös se, että apua haetaan usein ihan viimeisessä hädässä, kun on jo vuokria rästissä ja sähköt katkaistu, Kerola harmittelee.
Mistä ruoan ja muiden elinkustannusten nousu sitten johtuu? Koko ilmiö on sidoksissa inflaatioon eli kuluttajahintojen nousuun. Kuluttajahinnat ovat nousseet elokuun tietojen mukaan keskimäärin 7,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan inflaation kiihtymistä osattiin odottaakin, mutta vauhti tuli yllätyksenä kaikille.
Tilanteelle on Appelqvistin mukaan monta selittäjää. Inflaatio alkoi kiihtyä viime vuoden loppupuolella. Maailma alkoi elpyä koronasta niin poikkeuksellisella vauhdilla, ettei maailmantalouden tuotantokoneisto oikein pysynyt mukana.
– Puhuttiin esimerkiksi komponettipulasta ja logistiikkaongelmista.
Tämän päälle Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä on johtanut koko Eurooppaa piinaavaan energiakriisin. Se on vaikuttanut tuotantokustannuksiin monilla aloilla, mikä selittää osin myös ruoan hinnan dramaattista nousua.
– Ruoantuotantohan on todella energiaintensiivistä, ja ruoan tuotantokustannukset ovat nousseet todella paljon. Maanviljelijät ovat aikamoisessa pinteessä, Appelqvist selittää.
Diakoniatyöntekijä Saara Kerolan mukaan voimakas elinkustannusten nousu osuu hankalaan kohtaan. Jo pitkittynyt koronapandemia jätti monia arpia, kuten lisääntynyttä yksinäisyyttä ja hoitamattomia sairauksia.
– Sosiaali- ja terveyspalveluihin on pitkät jonot. Ihmisille on tullut korona-aikana myös mielenterveys- ja päihdeongelmia, ja hoitoon pääsy on kynnyksen takana.
Valtaosa diakoniatyön asiakkaista tulee vastaanotolle taloudellisen avun toivossa. Pitkään jatkuneet poikkeukselliset ajat näkyvät Kerolan mukaan myös yleisenä epävarmuutena. Ihmisten tulevaisuudenusko on koetuksella, kun maailmantilanne heittelehtii kriisistä toiseen.
– Päällimmäisenä asiakkailla on huoli omasta taloudellisesta tilanteesta ja pelko siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ylipäätään. Myös jaksaminen töissä tai opiskeluissa huolettaa.
Diakoniatyöntekijä Saara Kerolan mukaan elinkustannusten kallistuessa moni vähäosainen joutuu karsimaan esimerkiksi harrastuksista, suoratoistopalveluista ja ruoasta, jopa kotivakuutuksesta.
Tämänhetkinen inflaatio on Keskuskauppakamarin Appelqvistin mukaan poikkeuksellisen korkea. Vastaava tilanne oli Suomessa viimeksi 1980-luvun alussa. Merkittävästi korkeampi inflaatio on ollut Suomessa viimeksi 1970-luvun öljykriisin aikaan.
Hänen mukaansa suurimman iskun tämänhetkisestä korkeasta inflaatiosta ottavat palkansaajat, koska palkat eivät nouse samaan tahtiin inflaation kanssa. Suurin osa esimerkiksi Kelan etuuksista on sen sijaan sidottu kansaneläkeindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain ja jota inflaatio siis nostaa.
Seuraava tarkistus olisi ollut ensi tammikuussa, mutta hallitus päätti tehdä kansaneläkeindeksiin 3,5 prosentin ylimääräisen korotuksen jo elokuun alusta lähtien. Ideana oli korottaa etuuksia, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset selviäisivät paremmin rajusta kustannusten noususta.
– Toki jos ihmisellä on todella tiukka taloustilanne ja hyvin vähän mitään puskureita, taloustilanteen hetkellinenkin kiristyminen voi ajaa yksittäisiä ihmisiä hyvinkin vaikeisiin tilanteisiin, Appelqvist sanoo.
Saara Kerola näkee näitä tilanteita työarjessaan. Kun ihmisen talous on todella tiukalla, se ei kestä pieniäkään vastoinkäymisiä. Esimerkiksi auton lahoaminen tai sairastuminen voi kaataa hauraan tasapainon. Kerola muistuttaa, että yhteiskunnan tuet eivät kannattele kaikkia vaikeuksissa olevia.
– Osa asiakkaistamme on työssäkäyviä, joilla velkataakka syö ison osan kuukausituloista. He eivät ole oikeutettuja yhteiskunnan etuuksiin.
Miten kirkko auttaa tiukan taloustilanteen ja korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevia ihmisiä? Saara Kerola korostaa, että kirkon diakoniatyön apu on tarkoitettu kaikille, kirkkoon kuuluville ja kuulumattomille, elämäntilanteesta riippumatta.
Kirkon diakonian avustusbudjetit ovat vaatimattomat. Kerolan mukaan asiakkaalle voidaan tarjota kertaluonteista apua esimerkiksi ruoan ostoon tai yksittäisiin vuokrarästeihin.
– Ruoka-avustuksia meillä on jaettu noin neljäsataa tänä vuonna. Tämä pitää sisällään ruokakaupan maksusitoumukset, lahjakortit ja A-killan jäsenmaksut, Kerola valottaa tilannetta Katariinanseurakunnassa, joka on yksi seurakuntayhtymän 10 seurakunnasta.
Diakoniatyöntekijät ohjaavat vähävaraisia myös kirkon edullisiin yhteisöruokailuihin ja eri toimijoiden ruokajakoihin. Samalla, kun ruoan hinta nousee, ruokajaoissa on Kerolan mukaan koko ajan vähemmän jaettavaa ruokaa.
– Kauppojen ilta-alennukset ja hävikkiruokakaupat vaikuttavat tähän eniten.
Diakoniatyöntekijän pakeille pääsee selvittämällä, minkä seurakunnan alueella asuu ja varaamalla ajan kyseisen seurakunnan diakoniatyöntekijän vastaanotolle.
Mikäli asiakas tarvitsee taloudellista apua, tehdään kartoitus hänen taloustilanteestaan. Kerola korostaa, että kirkon taloudellinen tuki on kriisiluonteista ja tarkoitettu niille, jotka ovat jo hakeneet yhteiskunnan heille tarjoamat tuet.
Vastaanotolla Kerola kysyy aina, miten asiakas jaksaa ja onko hänellä tukiverkkoja. Vaikka asiakas on tullut paikalle ruoka-avun takia, usein taustalta paljastuu ongelmien vyyhti, kuten velkakierre tai ihmissuhdeongelmia.
– Näissä keskusteluissa myös ihmisten yksinäisyys saattaa tulla esille. Silloin tarjoan kirkon tilaisuuksia, kerhoja ja ruokailuja. Niistä moni on löytänyt oman paikkansa.
Inflaatiouutisia seuratessa tuntuu siltä, että esimerkiksi ruoan hinta vain jatkaa nousuaan. Pellervon taloustutkimus arvioi syyskuussa, että lihan ja maitotuotteiden hinnat nousevat loppuvuonna yli 20 prosenttia. Myös leipä- ja viljatuotteiden sekä vihannesten hintojen arvioidaan nousevan edelleen.
Onko meillä toivoa siitä, että kuluttajahintojen nousu talttuu?
Pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan inflaation ennustamisessa pitää olla varovainen. Hän huomauttaa, ettei kukaan pystynyt ennustamaan tämänhetkisen inflaation voimakkuutta, eivät edes keskuspankit.
Hän korostaa, että kyse ei ole vain taloustieteilijöiden mallien huonoudesta vaan yleisestä epävarmuudesta. On todella vaikeaa ennustaa esimerkiksi sitä, miten käy Ukrainan sodassa tai työmarkkinaosapuolten palkkaneuvotteluissa. Appelqvist arvioi, että inflaatio hiipuu, mutta hitaasti.
– Nyt näyttää siltä, että ainakin ensi vuoden ensimmäinen puolisko nähdään vielä suhteellisen korkeaa inflaatiota. Ehkä vuoden päästä ollaan jo selvästi alempana.
Diakoniatyöntekijä Saara Kerola toivoo, että apua tarvitsevat tulisivat vastaanotolle ajoissa. Mitä pienempi laskupino, sitä nopeammin tilannetta saadaan selvitettyä. Diakoniatyöntekijät osaavat auttaa myös yhteiskunnan tukien hakemisessa.
Kerola on työssään nähnyt monen asiakkaan häpeävän tilannettaan. Hän korostaa, että moni kriisi, kuten työkyvyn menetys, voi sattua kenelle tahansa.
– Ihmisten täytyisi olla armollisia itseään kohtaan.
Kerolan mukaan hänen roolinsa on tuoda toivoa ja lohtua kaikkein vaikeimpiinkin tilanteisiin. Diakonian avustusbudjeteilla ei tehdä ihmeitä, mutta yritetään auttaa vaikeimman yli. Työn ydin on ihmisten kohtaamisessa ja kuuntelemisessa.
– Olen tässä, jos tarvitset tukea. Sen pyrin jokaiselle asiakkaalle sanomaan.
Ruokajakoja ja edullisia ruokailuja
– Halisten sunnuntailounaat Halisten seurakuntakodilla, Gregorius IX:n tie 8, kerran kuukaudessa sunnuntaisin. 2 € aikuisilta, lapset ilmaiseksi. Alussa lyhyt hartaus. Tänä syksynä vielä 6.11. klo 12.
– Maarian ruokakassijaot koskevat Maarian seurakunnan alueella asuvia. Haliskahvila, Kardinaalinkatu 3 A, Jesari, Jäkärlän Puistokatu 20, Vellikello, Runosmäen nuorisotalo, Piiparinpolku 13. Kysy lisää diakoniatyöntekijältä, ti ja to klo 10–11 p. 040 341 7451 tai 040 341 7452.
– Runosmäen keskiviikkokeitto Runosmäen seurakuntakodilla, Munterinkatu 15, kerran kuukaudessa. Noutokeittolounas 1,50 €, lapset ilmaiseksi. Tänä syksynä vielä 23.11. klo 12-12:30.
– Ruokis Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2. Ruokajaot tiistaisin klo 15–17. Ota oma kassi mukaan.
– Toivon torstai Paakarlan seurakuntakodissa, Laivateollisuudenkatu 28. Ruokailu alkaa klo 17.30 ja ohjelma klo 18. Ruokakassijako ohjelman jälkeen. Tänä syksynä vielä 10.11., 24.11. ja 15.12.
– Vähävaraisten ruokailu Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13, tiistaisin klo 12. Lounaan ja ruokakassin lisäksi saat rentoutua hartauden aikana. Oma kassi mukaan!
– Food & Hope -illat opiskelijoille ja nuorille aikuisille torstaisin Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2. Iltoihin on ennakkoilmoittautuminen, lisätietoja FB-sivuilta. Illat tänä syksynä vielä 3.11., 17.11., 1.12. & 15.12.
– Yhteisöruokailut Varissuon kirkon yläkerrassa, Kousankatu 6. Yhteisölounas klo 12 maanantaisin ja keskiviikkoisin, yhteisöpäivällinen torstaisin klo 17. Lounaan hinta: 5/2 euroa, päivällisen hinta 3/2 euroa. Alle 4v. maksutta.
– Kirkon lisäksi ruoka-apua tarjoavat Turussa ja Kaarinassa muutkin tahot. Ajantasaiset ruokajakopaikat löydät osoitteesta ruoka-apu.fi.