Viime aikoina olemme kuitenkin joutuneet huolestuneina seuraamaan hoitoalan osaajapulaa, joka on johtanut meilläkin esimerkiksi avoneuvolan palveluiden supistamiseen. Sanonnan mukaan ei kannata korjata sitä, mikä ei ole rikki. Nyt voisi kai sanoa: ei rikota sitä, mikä on toiminut meillä loistavasti jo sata vuotta.
Monien perheiden tukiverkosto on punottu ohuista säikeistä. Isovanhemmat voivat asua satojen kilometrien päässä ja ovat usein vielä työelämässä. Lähipiirissä ei välttämättä ole ketään, jolle lapsiarjen iloista ja suruista voisi kertoa. Sen vuoksi on tärkeää, että perheille on myös matalan kynnyksen paikkoja ja palveluita, jonne voi kirjaimellisesti vain kävellä sisään, kun siltä tuntuu: Kun haluaisi tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Kun lapsi kaipaa leikkikaveria ja itse kupillista kahvia. Kun parisuhteessa hiertää ja tahtoisi jutella siitä ammattilaisen kanssa.
Yksi tällaisista paikoista on Tuomiokirkko, jossa voi tavata perheneuvojan ilman ajanvarausta kerran kuussa. Tukea perheen ja parisuhteen solmujen avaamiseen tarjoavasta pop up -perheneuvonnasta voit lukea lisää tämän Liljan sivulta 11. Kirkkoon kannattaa toki poiketa muutenkin – ihmeteltävää riittää niin pienille kuin isoille. Ja sitä kahvia saa muuten esimerkiksi Skanssin kauppakeskuksessa sijaitsevasta Skappelista, jossa järjestetään paljon myös ohjattua ja maksutonta ohjelmaa. Lisää menovinkkejä löydät Liljan Menot-liitteestä ja seurakuntien verkkosivuilta.
Lapsiperheet tarvitsevat jatkossakin palveluita, joiden ovella ei kysytä pankkikorttia, varausnumeroa eikä seurakunnan jäsenyyttä.