– Olemme kuulleet tämän, sanoo tuomiorovasti Aulikki Mäkinen hymyillen. Kyseinen mielipide – vai onko se sittenkin ehdotus? – on tullut hänelle tutuksi jo muistakin yhteyksistä. Onneksi on myös toisenlaisia mielipiteitä ja toiveita. Tuomiokirkon peruskorjausta on väläytelty mediassa jonkin aikaa, joten ei ihme, että ihmisillä alkaa olla siitä sanottavaa. Viimeisin kattava peruskorjaus tehtiin kirkossa 1970-luvulla, joten esimerkiksi 50 vuotta vanhat sähköjärjestelmät kaipaavat kyllä uudistusta. Nyt puhutaan kuitenkin myös itse kirkkotilan muutoksista, ja tämä jos mikä herättää tunteita niin seurakuntalaisissa, turkulaisissa kuin suomalaisissakin.
– Ymmärrämme toki myös huolen siitä, tunnistaako rakasta kirkkoa enää peruskorjauksen jälkeen, ja siksi nämäkin mielipiteet ovat tärkeitä, Mäkinen sanoo ja osoittaa lappua.
– Nyt kuitenkin alamme kerätä ajatuksia, ideoita ja toiveita siitä, mitä Tuomiokirkossa voisi ja tulisi toteuttaa. Muutoksia siis tulee, ja siihen täytyy meistä ihan jokaisen alkaa henkisesti varautua, vaikka se pelottaakin.
Tuomiokirkon peruskorjaus ei kuitenkaan ole uhka, vaan mahdollisuus. Miltä mahtaisi esimerkiksi pyörätuolilla kulkevasta tuntua, jos hän pääsisi ensimmäistä kertaa katselemaan kirkkosalia Tuomiokirkkomuseon puolelta toisesta kerroksesta? (Museoon pääsee nykyään vain portaita pitkin.) Tai jos kirkossa olisi mahdollisuus nauttia kastekahvit perhejuhlan päätteeksi rauhallisessa sopessa samalla, kun turistit voivat tutustua kirkkoon? Juuri tällaisia käytännön ratkaisuja peruskorjauksen suunnittelussa etsitään.
– Tuomiokirkko on iso rakennus, jossa on paljon muitakin tiloja kuin kirkkosali. Suurin muutospaine koskee juuri näitä tiloja. Kirkkosaliin tulevat muutokset eivät välttämättä ole kovin suuria, arvioi Mäkinen.
Peruskorjauksesta on puhuttu jo sen verran, että huhut ovat alkaneet kiertää. Huolestuneet vihkiparit ottavat yhteyttä ja kyselevät kirkkoon varattujen häittensä kohtalosta ”jos kirkko kerran menee kiinni”. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miten pitkiä käyttökatkoja kirkkoon tulee. Peruskorjaus toteutunee vaiheittain niin, että osa kirkosta pystytään pitämään auki peruskorjauksen aikanakin.
– Tämänhetkisen aikataulun mukaan itse peruskorjaus alkaa vasta vuonna 2026. Vihkiparit voivat siis huoletta varata kirkkoa yhtymän varauspalvelusta. Jos käyttökatkoja tulee, niistä tiedotetaan kyllä tarpeeksi ajoissa, jotta perhejuhlia voi suunnitella rauhallisin mielin.
Tällä hetkellä kirkossa on meneillään rakennushistoriallinen selvitys, jossa käydään läpi Tuomiokirkon tilojen historiakerrostumia. Kirkkosali, kappelit, ullakot, säilytystilat… Kaikista tunnistetaan ja inventoidaan rakennusosat ja yksityiskohdat, jotta saadaan selkeä pohja sille, mitkä elementit ovat miltäkin ajalta. Tämä auttaa suunnittelussa, koska Tuomiokirkko on melkoinen rakennushistoriallinen tilkkutäkki, ja vierekkäin ja päällekkäin voi olla sulassa sovussa sekä 1400- että 1900-luvun kerrostumia.
Samalla mietitään myös kirkollisen elämän, ”teologisen paradigman”, muutoksia. Tuomiokirkossakin vielä 1600-luvun puoliväliin asti pääalttari sijaitsi etuosan pylväiden välissä, josta se siirrettiin pääkuoriin nykyiselle paikalleen. Nykypäivänä kaukana kirkkosalin laidalla oleva pääalttari saavuttamattomine pappeineen ei enää edusta nykyistä seurakuntalähtöistä ajattelutapaa. Seinään rakennettu alttari, alttaritaulu ja freskot toki jäävät peruskorjauksessakin koskemattomiksi, mutta voi hyvin olla, että peruskorjauksen jälkeen jumalanpalvelukset toimitetaankin kirkon keskiosasta, jossa alttari on keskiajalla sijainnut.
– Kirkon peruskorjauksessa kunnioitetaan vanhaa ja varaudutaan samalla tulevaisuuteen. Tasapaino näiden välillä on tärkeää, toteaa Mäkinen.