Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa reilut parisataa hehtaaria metsää eri puolilta Varsinais-Suomea. Noin 30 prosenttia tästä on talousmetsää, 30 prosenttia puistoja ja loput leirikeskusmetsiä.
Metsänhoitosuunnitelman tavoitteeksi asetettiin puisto- ja leirikeskusmetsien toimivuus virkistyskäytössä. Lisäksi metsien hiilensidontakykyä pyritään vahvistamaan, puuston elinvoimaisuus halutaan säilyttää ja luonnon monimuotoisuutta tukea. Tavoitteena on myös siirtyä metsänhoidossa jatkuvaan kasvatukseen, eli pyrkiä tilanteeseen, jossa samassa metsässä on eri ikäistä puustoa.
Koska talousmetsää on varsin vähän, metsän tuottoa ei painotettu suunnitelmassa. Sen laati metsänhoitoyhdistys Lounametsä, johon seurakuntayhtymä omistajana kuuluu. Ohjeet tehtävään se sai yhtymän hautaustoimen päälliköltä Pekka Sorrilta.
– Suunnitelman tekijät kuuntelivat toiveitamme herkällä korvalla, ja olivat hyvillään, ettei suunnitelmaa tarvinnut tehdä talous edellä, Sorri kertoo.
Metsien hiilensidonnan vahvistaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen kannalta. Seurakuntayhtymän tavoite on olla vuonna 2029 hiilineutraali, joten omia hiilinieluja on hyvä olla, mutta yhtymän metsien hiilensidontapotentiaali ei ole kovin suuri sen hiilipäästöihin nähden, kertoo dosentti Anna Lintunen.
Hiilensidontakyvyn vahvistaminen tarkoittaa käytännössä etenkin sitä, että metsän puuvarannon annetaan kasvaa.
– Ei ole silti realistista olla tekemättä yhtymän puisto- ja leirikeskusmetsissä mitään, maisemallisia toimenpiteitä on pakko tehdä, Lintunen sanoo.
Luonnon monimuotoisuuden ja metsän elinvoimaisuuden edistäminen kulkevat pitkälti käsi kädessä ja palvelevat myös virkistyskäyttöä. Paikoin metsää on hakattava, jotta tyvilaho ei pääse leviämään kuusivaltaisissa metsissä.
Noin kaksi kolmasosaa yhtymän metsien puustosta on mäntyä. Sen metsien erikoisuuksiin kuuluvat muun muassa pähkinäpuu- ja tammikasvustot, joiden elinmahdollisuuksia hakkuilla pyritään vahvistamaan. Toinen erikoispiirre on kitumetsien suuri määrä. Näitä kallioisia rannikkoalueita on yli 30 hehtaaria, esimerkiksi Kunstenniemessä ja Houtskarissa.
– Houtskarissa sijaitsevaa metsää on harkittu suojelukohteeksi. Talousmetsistäkin löytyi suunnitelmaa tehtäessä niin paljon ympäristöarvoja, että osa niistä siirrettiin erikoishoidon piiriin, Sorri kertoo.
Tällä hetkellä yli puolet yhtymän metsistä on puuston iän puolesta uudistuskypsiä, mutta suuria hakkuita ei ole luvassa. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaatii Sorrin mukaan silti vuosikymmenien kehitystyön, koska nyt valtaosa metsistä on puustoltaan tasaisen vanhoja.
– Puuston eri-ikäisyydellä ja metsän monilajisuudella on merkitystä metsän hyvinvoinnille. Se vaikuttaa siihen, miten hyvin metsä voi palautua erilaisista häiriöistä, Lintunen kertoo.
______________________________________________________
Metsän hiilinielut
- Hiilinielu tarkoittaa metsän sitomaa hiilen määrää eli muutosta hiilivarastossa.
- Metsä sitoo hiiltä kasvaessaan ja nuori metsä kasvaa vanhaa nopeammin. Jos metsä hakataan, puuhun sitoutunut hiilivarasto kuitenkin tyhjenee.
- Valtaosa hakatusta puusta käytetään sellun tai pehmopaperin valmistukseen, jolloin hiili palaa ilmakehään parissa vuodessa. Puurakentamisessa se pysyy poissa ilmakehästä pidempään.